Positive Pädagogik als Unterrichtsmodell im finnischen DaF-Unterricht : eine Fallstudie an einer gymnasialen Oberstufe
Hujanen, Melina (2018)
Hujanen, Melina
2018
Saksan kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma - DP in German Language, Culture and Translation
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-04-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201804231563
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201804231563
Tiivistelmä
Menestyksekkäistä PISA-tuloksista huolimatta seuraavat ilmiöt aiheuttavat yhä enemmän haasteita ja huolta suomalaisissa kouluissa: lasten ja nuorten koulu-uupumus, tyytymättömyys koulunkäyntiin, heikko motivaatio, oppimisen ilon katoaminen, huonot oppimistulokset sekä psyykkinen pahoinvointi. Suurena huolenaiheena suomalaisessa yhteiskunnassa ovat erityisesti lukioikäiset oppilaat ja heidän jaksamisensa. Viimeisimpien kotimaisten kouluterveyskyselyjen mukaan yhä useampi lukiolainen kokee entistä enemmän uupumusta, väsymystä, stressiä ja psyykkistä pahoinvointia lukio-opiskelujensa aikana. Kyseisillä tekijöillä lienee osittain vaikutusta myös saksan kielen oppilasmäärien laskuun, oppilaiden heikkoon oppimismotivaatioon ja heikkoihin oppimistuloksiin. Tutkielmani aiheena on positiivinen pedagogiikka, jonka tarkoituksena on edistää oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia, vahvistaa heidän sisäistä oppimismotivaatiotaan sekä minäpystyvyyden tunnettaan, saada heidät ponnistelemaan ja kokemaan aitoa oppimisen iloa sekä parantaa oppimistuloksia. Positiivinen pedagogiikka on pedagoginen suuntaus, joka nostaa keskiöön oppilaan osallisuuden, vahvuudet, onnistumiset ja myönteiset tunteet. Tutkielmani tavoitteena on tapaustutkimuksen avulla selvittää, millaisia ajatuksia positiivisen pedagogiikan käyttö herättää oppilaissa ja miten oppilaat suhtautuvat positiivisen pedagogiikan käyttöön lukion saksan opetuksessa. Tavoitteena on myös selvittää, millaisia ajatuksia positiivinen pedagogiikka herättää lukion saksan opettajassa ja miten hän suhtautuu menetelmän käyttöön.
Suunnittelin syksyllä 2017 ja toteutin alkuvuodesta 2018 lyhyen opetuskokeilun, joka koostui yhteensä viidestä 75 minuutin kestoisesta saksan oppitunnista. Opetuskokeilu toteutettiin eräässä suomalaisessa lukiossa ja siihen osallistui eräs A-saksan ryhmä. Opetuskokeiluun osallistui yhteensä 9 oppilasta ja yksi opettaja. Tutkimuksen aineistona toimivat päiväkirja opetuskokeilun ajalta, oppilaskyselylomake ja opettajahaastattelu. Opetuskokeiluun osallistuvilta oppilailta kerättiin tietoja kyselylomakkeen avulla. Kyselylomakkeeseen vastattiin viimeisellä oppitunnilla ja oppilaat kirjoittivat vastauksensa tietokoneella. Opettajan haastattelu toteutettiin yksilöhaastatteluna heti seuraavalla viikolla opetuskokeilun päättymisen jälkeen.
Opetuskokeilun aikana oppilaat tutustuivat positiiviseen pedagogiikkaan erilaisten suullisten ja kirjallisten harjoitusten avulla sekä saamalla oppitunneilla suullisesti positiivista palautetta opettajalta. Suurimmalla osalla oppilaista heräsi mielenkiinto hyödyntää luonteenvahvuusajattelua saksan oppimisessa. Oppilaat kokivat erittäin tärkeäksi opiskelun myönteisessä, kannustavassa ja myötätuntoisessa oppimisympäristössä. Positiivisen psykologiaan pohjautuviin harjoituksiin, joiden tarkoituksena oli muun muassa harjoitella tavoitteen asettelua ja itsesäätelykykyä, suhtauduttiin hyvin kriittisesti eikä niiden koettu soveltuvan saksan oppimiseen. Moni oppilas kritisoi myös hyvän huomaamiseen ja positiiviseen palautteenantoon keskittymistä ja kertoi haluavansa rakentavaa palautetta voidakseen oppia ja kehittää taitojaan. Odotettua suuremmasta kritiikin määrästä huolimatta lähes jokainen oppilas oli kiinnostunut jatkamaan saksan opiskelua ainakin osittain positiivisen pedagogiikan avulla.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että oppilaiden suhtautuminen positiivisen pedagogiikan käyttöön oli pääosin neutraali. Positiivisen pedagogiikan käyttö sai oppilailta enemmän kritiikkiä kuin positiivista palautetta. Opettaja suhtautui suuntaukseen erittäin myönteisesti ja kertoi haluavansa opettaa saksaa positiivisen pedagogiikan menetelmin. Opettaja nosti haastattelussa esiin erityisesti nuorten kannustamisen ja itseluottamuksen vahvistamisen tärkeyden. Opettaja kertoi kuitenkin kaipaavansa enemmän konkreettisia työkaluja, joita hän voi soveltaa lukion saksan opetuksessa.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että positiivinen pedagogiikka voisi mahdollisesti olla yksi varteenotettava vaihtoehto opettaa ja oppia vierasta kieltä sekä samanaikaisesti edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia. Syksyllä 2016 käyttöön otettu lukion opetussuunnitelma tarjoaa positiivisella pedagogiikalle yhteiskunnallisen väylän tarjota lukiolaisille keinoja vaikuttaa omaan ja muiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin (kielten)oppimisen rinnalla.
Suunnittelin syksyllä 2017 ja toteutin alkuvuodesta 2018 lyhyen opetuskokeilun, joka koostui yhteensä viidestä 75 minuutin kestoisesta saksan oppitunnista. Opetuskokeilu toteutettiin eräässä suomalaisessa lukiossa ja siihen osallistui eräs A-saksan ryhmä. Opetuskokeiluun osallistui yhteensä 9 oppilasta ja yksi opettaja. Tutkimuksen aineistona toimivat päiväkirja opetuskokeilun ajalta, oppilaskyselylomake ja opettajahaastattelu. Opetuskokeiluun osallistuvilta oppilailta kerättiin tietoja kyselylomakkeen avulla. Kyselylomakkeeseen vastattiin viimeisellä oppitunnilla ja oppilaat kirjoittivat vastauksensa tietokoneella. Opettajan haastattelu toteutettiin yksilöhaastatteluna heti seuraavalla viikolla opetuskokeilun päättymisen jälkeen.
Opetuskokeilun aikana oppilaat tutustuivat positiiviseen pedagogiikkaan erilaisten suullisten ja kirjallisten harjoitusten avulla sekä saamalla oppitunneilla suullisesti positiivista palautetta opettajalta. Suurimmalla osalla oppilaista heräsi mielenkiinto hyödyntää luonteenvahvuusajattelua saksan oppimisessa. Oppilaat kokivat erittäin tärkeäksi opiskelun myönteisessä, kannustavassa ja myötätuntoisessa oppimisympäristössä. Positiivisen psykologiaan pohjautuviin harjoituksiin, joiden tarkoituksena oli muun muassa harjoitella tavoitteen asettelua ja itsesäätelykykyä, suhtauduttiin hyvin kriittisesti eikä niiden koettu soveltuvan saksan oppimiseen. Moni oppilas kritisoi myös hyvän huomaamiseen ja positiiviseen palautteenantoon keskittymistä ja kertoi haluavansa rakentavaa palautetta voidakseen oppia ja kehittää taitojaan. Odotettua suuremmasta kritiikin määrästä huolimatta lähes jokainen oppilas oli kiinnostunut jatkamaan saksan opiskelua ainakin osittain positiivisen pedagogiikan avulla.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että oppilaiden suhtautuminen positiivisen pedagogiikan käyttöön oli pääosin neutraali. Positiivisen pedagogiikan käyttö sai oppilailta enemmän kritiikkiä kuin positiivista palautetta. Opettaja suhtautui suuntaukseen erittäin myönteisesti ja kertoi haluavansa opettaa saksaa positiivisen pedagogiikan menetelmin. Opettaja nosti haastattelussa esiin erityisesti nuorten kannustamisen ja itseluottamuksen vahvistamisen tärkeyden. Opettaja kertoi kuitenkin kaipaavansa enemmän konkreettisia työkaluja, joita hän voi soveltaa lukion saksan opetuksessa.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että positiivinen pedagogiikka voisi mahdollisesti olla yksi varteenotettava vaihtoehto opettaa ja oppia vierasta kieltä sekä samanaikaisesti edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia. Syksyllä 2016 käyttöön otettu lukion opetussuunnitelma tarjoaa positiivisella pedagogiikalle yhteiskunnallisen väylän tarjota lukiolaisille keinoja vaikuttaa omaan ja muiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin (kielten)oppimisen rinnalla.