Tuloerot, koulutus ja osaaminen
Litmo, Ville (2018)
2018
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-04-18
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201804201559
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201804201559
Tiivistelmä
Taloudellisen eriarvoisuuden kasvusta on puhuttu 2000-luvulla paljon. Muun muassa IT-teknologiaan liittyvän teknologisen murroksen on sanottu suosineen korkeasti koulutettua osaa väestöstä. Koulutusta on käytetty usein selittäjänä tulotasolle ja/tai tuloeroille erilaisissa malleissa, mutta henkilöiden kognitiivisiin taitoihin on kiinnitetty verrattain vähän huomiota ehkäpä niiden vaikean mittaamisen vuoksi. 2010-luvulla toteutettu PIAAC-tutkimus tarjoaa mahdollisuuden tulojen selittämiseen nykypäivän työelämässä vaadittavien kognitiivisten taitojen kautta. PIAAC mittaa tutkimukseen osallistuneiden numeerisia, luku- ja kirjoitustaidollisia sekä ongelmanratkaisukyvyllisiä taitoja.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa PIAAC-tutkimuksessa havaittujen kognitiivisten kyvykkyyksien vaikutusta taloudelliseen eriarvoisuuteen tutkimusmaissa. Tutkimus oli kvantitatiivinen tutkimus käytettävissä olevaan dataan perustuen, soveltaen muun muassa regressioanalyysiä apuvälineenä tutkimusongelmiin vastaamisessa.
Tutkimuksen teoriaosuus käsittelee taloudellista eriarvoisuutta laajemmin esitellen mekanismeja sen syntyyn, syitä miksi taloudellisesta eriarvoisuudesta tulisi olla huolissaan, keinoja mitata ja vähentää taloudellisen eriarvoisuuden määrää ja lopuksi koulutuksen vaikutusta taloudelliseen eriarvoisuuteen.
Tutkimusaineisto on otos PIAAC-tutkimuksen maista, joista palkkatiedot ja kaikkien kolmen kyvykkyysosa-alueen tulokset ovat saatavilla julkisesti. Aineistoon tehdyn analyysin mukaan PIAAC-tutkimuksessa havaituilla kyvykkyyksillä ei tilastollisesti merkitsevällä tasolla voida selittää tutkimusmaiden taloudellista eriarvoisuutta, vaikka havaitut regressiokertoimet kaikille kolmelle kyvykkyydelle osoittautuvatkin positiivisiksi. Tutkimusmaissa arvostetaan palkkauksen suhteen kyseisiä kolmea kyvykkyysosa-aluetta eri tavoin ja erilaisin kertoimin. Kaikista merkittävin vaikutus palkkaukseen on tämän tutkimuksen mukaan ongelmanratkaisukyvyillä teknologiarikkaassa ympäristössä ja toiseksi merkittävin vaikutus numeerisilla taidoilla. Vain kolmessa tutkimusmaassa kahdestakymmenestä luku- ja kirjoitustaito osoittautui merkittävimmäksi kykypreemioksi palkkauksen osalta.
Koulutustasoltaan korkeiden ja perinteisesti taloudelliselta eriarvoisuudeltaan matalien Pohjoismaiden osalta kykypreemioiden havaittiin olevan keskimääräistä tasoa matalammat. Kuitenkaan esimerkiksi Pohjoismaiden sisäisen eriarvoisuuden tasoa ei pystytty selittämään tutkimuksesta havaittujen kykypreemioiden tasoilla. Pohjoismaiden ja korkean eriarvoisuuden maiden välillä tehdyn varianssidekomponoinnin avulla ei pystytty selittämään kyvykkyyksien tuottojen ja jakauman vaihteluilla kuin pieni osa havaitusta palkkojen jakaumien erilaisuudesta vertailumaaryhmissä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa PIAAC-tutkimuksessa havaittujen kognitiivisten kyvykkyyksien vaikutusta taloudelliseen eriarvoisuuteen tutkimusmaissa. Tutkimus oli kvantitatiivinen tutkimus käytettävissä olevaan dataan perustuen, soveltaen muun muassa regressioanalyysiä apuvälineenä tutkimusongelmiin vastaamisessa.
Tutkimuksen teoriaosuus käsittelee taloudellista eriarvoisuutta laajemmin esitellen mekanismeja sen syntyyn, syitä miksi taloudellisesta eriarvoisuudesta tulisi olla huolissaan, keinoja mitata ja vähentää taloudellisen eriarvoisuuden määrää ja lopuksi koulutuksen vaikutusta taloudelliseen eriarvoisuuteen.
Tutkimusaineisto on otos PIAAC-tutkimuksen maista, joista palkkatiedot ja kaikkien kolmen kyvykkyysosa-alueen tulokset ovat saatavilla julkisesti. Aineistoon tehdyn analyysin mukaan PIAAC-tutkimuksessa havaituilla kyvykkyyksillä ei tilastollisesti merkitsevällä tasolla voida selittää tutkimusmaiden taloudellista eriarvoisuutta, vaikka havaitut regressiokertoimet kaikille kolmelle kyvykkyydelle osoittautuvatkin positiivisiksi. Tutkimusmaissa arvostetaan palkkauksen suhteen kyseisiä kolmea kyvykkyysosa-aluetta eri tavoin ja erilaisin kertoimin. Kaikista merkittävin vaikutus palkkaukseen on tämän tutkimuksen mukaan ongelmanratkaisukyvyillä teknologiarikkaassa ympäristössä ja toiseksi merkittävin vaikutus numeerisilla taidoilla. Vain kolmessa tutkimusmaassa kahdestakymmenestä luku- ja kirjoitustaito osoittautui merkittävimmäksi kykypreemioksi palkkauksen osalta.
Koulutustasoltaan korkeiden ja perinteisesti taloudelliselta eriarvoisuudeltaan matalien Pohjoismaiden osalta kykypreemioiden havaittiin olevan keskimääräistä tasoa matalammat. Kuitenkaan esimerkiksi Pohjoismaiden sisäisen eriarvoisuuden tasoa ei pystytty selittämään tutkimuksesta havaittujen kykypreemioiden tasoilla. Pohjoismaiden ja korkean eriarvoisuuden maiden välillä tehdyn varianssidekomponoinnin avulla ei pystytty selittämään kyvykkyyksien tuottojen ja jakauman vaihteluilla kuin pieni osa havaitusta palkkojen jakaumien erilaisuudesta vertailumaaryhmissä.