Poliittisten jakolinjojen vaikutus puolueiden suhtautumiseen sotilaalliseen kriisinhallintaan : analyysi eduskuntapuolueiden asennoitumisesta ISAF-operaatioon
Rantala, Ville (2018)
2018
Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Politics
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-04-18
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201804201555
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201804201555
Tiivistelmä
Suomalainen sotilaallista kriisinhallintaa koskeva tutkimus ei ole käsitellyt kovinkaan tarkkaan puoluepoliittista suhtautumista sotilaallisen kriisinhallinnan operaatioihin. Kriisinhallintaoperaatiot ovat kuitenkin 2000-luvulle tultaessa muuttuneet aiempaa vaarallisemmiksi ja voimankäyttöoikeuksiltaan laajemmiksi. Vielä 1990-luvulla suomalaisten rauhanturvaajien operaatiot olivat pääosin YK-johtoisia rauhanturvaoperaatioita, mutta 2000-luvulla ISAF-operaation kaltaiset sotilaallisen kriisinhallinnan operaatiot ovat yleistyneet. Tästä syystä suomalaisessa kriisinhallintakeskustelussa on ollut tarve tutkimukselle, jossa kriisinhallintaa tarkastellaan puolueiden näkökulmasta.
Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten poliittiset jakolinjat vaikuttavat suomalaisten eduskuntapuolueiden suhtautumiseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Aiemman kansainvälisen tutkimuksen perusteella on havaittu, että vasemmisto-oikeisto -jakolinja selittää puolueiden asennoitumista sotilaalliseen kriisinhallintaan. Tutkimusta ohjaavana tutkimuskysymyksenä onkin: suhtautuvatko suomalaiset keskusta-oikeistolaiset puolueet muita puolueita myönteisemmin sotilaalliseen kriisinhallintaan? Keskusta-oikeistolaisiksi puolueiksi on määritelty Kokoomus, Keskusta ja Ruotsalainen kansanpuolue. Toisena tutkimusta ohjaavana kysymyksenä tutkin puolueiden ryhmäkuria ulkopoliittisten päätösten tekemisessä: noudattavatko puolueiden kansanedustajien puheenvuorot puolueen virallista linjaa suhteessa operaatioon osallistumiseen? Aineistona käytän eduskunnan täysistuntokeskusteluita, joita on käyty viisi kappaletta ISAF-operaatiosta annettujen valtioneuvoston selontekojen perusteella. Näissä vuosien 2001 ja 2012 välillä annetuissa selonteoissa määritellään osallistumisen rajat ja täysistuntokeskusteluissa haetaan eduskunnan hyväksyntä operaatiolle.
Analyysin tulokset osoittavat, että keskusta-oikeistolaiset eduskuntapuolueet suhtautuvat operaatioon muita puolueita myönteisemmin. Analyysin perusteella voidaan havaita, että keskusta-oikeistolaisten puolueiden suhtautuminen operaatioon osallistumiseen ei juurikaan muutu operaatioiden välillä, vaikka selontekojen sisältö vaihtuisi tai operaatio ei tuottaisi toivottuja tuloksia. Toinen merkittävä havainto on kansanedustajien voimakas puoluekurin noudattaminen. Yksikään kansanedustaja ei asetu julkisesti oman puolueensa virallista linjaa vastaan, vaikka pientä kritiikkiä operaatiota kohtaan esiintyykin ajoittain operaatiota kannattavien puolueiden kansanedustajilta. Jokaista selontekoa kannattaa kuitenkin hallitus ja pääoppositiopuolue, joten tutkimustulokset vahvistavat aiempia havaintoja siitä, että suomalaisessa ulkopoliittisessa päätöksenteossa on pyrkimys laajaan konsensukseen.
Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten poliittiset jakolinjat vaikuttavat suomalaisten eduskuntapuolueiden suhtautumiseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Aiemman kansainvälisen tutkimuksen perusteella on havaittu, että vasemmisto-oikeisto -jakolinja selittää puolueiden asennoitumista sotilaalliseen kriisinhallintaan. Tutkimusta ohjaavana tutkimuskysymyksenä onkin: suhtautuvatko suomalaiset keskusta-oikeistolaiset puolueet muita puolueita myönteisemmin sotilaalliseen kriisinhallintaan? Keskusta-oikeistolaisiksi puolueiksi on määritelty Kokoomus, Keskusta ja Ruotsalainen kansanpuolue. Toisena tutkimusta ohjaavana kysymyksenä tutkin puolueiden ryhmäkuria ulkopoliittisten päätösten tekemisessä: noudattavatko puolueiden kansanedustajien puheenvuorot puolueen virallista linjaa suhteessa operaatioon osallistumiseen? Aineistona käytän eduskunnan täysistuntokeskusteluita, joita on käyty viisi kappaletta ISAF-operaatiosta annettujen valtioneuvoston selontekojen perusteella. Näissä vuosien 2001 ja 2012 välillä annetuissa selonteoissa määritellään osallistumisen rajat ja täysistuntokeskusteluissa haetaan eduskunnan hyväksyntä operaatiolle.
Analyysin tulokset osoittavat, että keskusta-oikeistolaiset eduskuntapuolueet suhtautuvat operaatioon muita puolueita myönteisemmin. Analyysin perusteella voidaan havaita, että keskusta-oikeistolaisten puolueiden suhtautuminen operaatioon osallistumiseen ei juurikaan muutu operaatioiden välillä, vaikka selontekojen sisältö vaihtuisi tai operaatio ei tuottaisi toivottuja tuloksia. Toinen merkittävä havainto on kansanedustajien voimakas puoluekurin noudattaminen. Yksikään kansanedustaja ei asetu julkisesti oman puolueensa virallista linjaa vastaan, vaikka pientä kritiikkiä operaatiota kohtaan esiintyykin ajoittain operaatiota kannattavien puolueiden kansanedustajilta. Jokaista selontekoa kannattaa kuitenkin hallitus ja pääoppositiopuolue, joten tutkimustulokset vahvistavat aiempia havaintoja siitä, että suomalaisessa ulkopoliittisessa päätöksenteossa on pyrkimys laajaan konsensukseen.