The Effect of Allergic Cytokine Environment on Myeloid Cells
Kummola, Laura (2018)
Kummola, Laura
Tampere University Press
2018
Mikrobiologia ja Immunologia - Mikrobiology and Immunology
Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta - Faculty of Medicine and Life Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2018-05-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0715-8
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0715-8
Tiivistelmä
Immuunipuolustus kohtaa jatkuvasti hyökkäyksiä ulkopuoleltaan ja rajojensa sisäpuolelta: bakteerit, virukset, loiset, eläinperäiset myrkyt, allergeenit ja kudoksissa syntyvät syöpäsolut ovat vakava uhka eliöille. Puolustaakseen elimistöä, immuunipuolustuksen on kontrolloitava onnistuneesti monimutkaista verkostoa, joka koostuu erilaisista soluista jotka toimivat yhteistyössä ja tasapainossa. Tässä immuunipuolustuksen verkoston keskiössä on solujen välinen signalointi pienillä, sytokiineiksi kutsutuilla molekyyleillä. Jos immuunipuolustuksen mekanismien ja solujen kontrollointi epäonnistuu, immuunivasteet saattavat suuntautua kohti vaarattomia antigeenejä tai kehon omia kudoksia ja lopputuloksena voi syntyä allergia tai autoimmuunitauti.
Tässä väitöskirjassa selvitettiin mekanismeja, joilla immuunijärjestelmä kontrolloi allergisia vasteita. Olemme keskittyneet sytokiinisignalointiin ja myeloisiin soluin, erityisesti syöttösoluihin ja dendriittisoluihin. Väitöskirjan ensimmäisessä osatyössä hyödynsimme hiiren vatsaontelon syöttösoluja sekä transgeenistä DsRed-reportterihiirtä näyttääksemme, että hiiren syöttösolut tarvitsevat kaksivaiheisen sytokiinisignaalin tuottaakseen tehokkaasti interleukiini (IL)-13:a. IL-13 on avainsytokiini allergisessa tulehduksessa, ja sillä on tärkeä merkitys allergiaan liittyvien fysiologisten muutosten aikaansaamisessa. Nämä kaksi signaalia tulevat syöttösolulle IL-3:lta ja IL-33:lta. Toisessa osatyössä selvitimme, miten TSLP (thymic stromal lymphopoietin) signaloi dendriittisoluissa. TSLP:tä tuotetaan erityisesti epiteelisoluissa vasteena vaarasignaaleihin, kuten allergeeneihin, ja sen on ajateltu ajavan allergiaan liittyviä, tyypin 2 auttaja-T-soluvasteita dendriittisolujen kautta. Osoitimme, että IL-4 indusoi IL-7-reseptori α:n (IL-7Rα) ylössäätelyä dendriittisoluissa sekä in vitro että in vivo. Tämä reseptori on osa TSLP-reseptorikompleksia, joka on välttämätön TSLP-signaloinnille. Viimeisessä osatyössä käytimme poistogeenistä hiirimallia tutkiaksemme, miten R-Rasin poistaminen vaikuttaisi allergisiin immuunivasteisiin papaiini-immunisaation aikana. R-Ras on pieni GTPaasi, joka on hiljattain yhdistetty immunologisen synapsin muodostumiseen dendriittisolujen ja T-solujen välille. Kokeissamme R-Rasin suhteen poistogeeniset hiiret kykenivät tuottamaan immunoglobuliini (Ig)-E-vasteita normaaleihin hiiriin verrattavalla tavalla, joten tässä kontekstissa R-Ras ei ollut vasteelle välttämätön. Tietääksemme tämä on ensimmäinen tutkimus, jossa selvitettiin R-Rasin roolia allergiassa.
Yhteenvetona, tuloksemme asettavat oikeille paikoille muutaman palan lisää allergisen tulehduksen palapelissä. Vaikka emme löytäneet osaa R-Rasille allergisen tulehduksen aikaansaamisessa, paljastimme tärkeitä yksityiskohtia syöttösolujen IL-13-tuoton säätelystä. Tuloksemme esittelevät myös uuden mekanismin TSLP-signaloinnin säätelyyn. Koska allergiset sairaudet ovat yleistyneet dramaattisesti viime vuosikymmeninä länsimaissa ja länsimaistuneissa maissa – siinä määrin, että niistä on tullut merkittävät taakka sekä yksilö- että yhteiskuntatasolla – on ehdottoman tärkeää pyrkiä huolellisesti selvittämään allergian taustalla olevat molekulaariset mekanismit.
Tässä väitöskirjassa selvitettiin mekanismeja, joilla immuunijärjestelmä kontrolloi allergisia vasteita. Olemme keskittyneet sytokiinisignalointiin ja myeloisiin soluin, erityisesti syöttösoluihin ja dendriittisoluihin. Väitöskirjan ensimmäisessä osatyössä hyödynsimme hiiren vatsaontelon syöttösoluja sekä transgeenistä DsRed-reportterihiirtä näyttääksemme, että hiiren syöttösolut tarvitsevat kaksivaiheisen sytokiinisignaalin tuottaakseen tehokkaasti interleukiini (IL)-13:a. IL-13 on avainsytokiini allergisessa tulehduksessa, ja sillä on tärkeä merkitys allergiaan liittyvien fysiologisten muutosten aikaansaamisessa. Nämä kaksi signaalia tulevat syöttösolulle IL-3:lta ja IL-33:lta. Toisessa osatyössä selvitimme, miten TSLP (thymic stromal lymphopoietin) signaloi dendriittisoluissa. TSLP:tä tuotetaan erityisesti epiteelisoluissa vasteena vaarasignaaleihin, kuten allergeeneihin, ja sen on ajateltu ajavan allergiaan liittyviä, tyypin 2 auttaja-T-soluvasteita dendriittisolujen kautta. Osoitimme, että IL-4 indusoi IL-7-reseptori α:n (IL-7Rα) ylössäätelyä dendriittisoluissa sekä in vitro että in vivo. Tämä reseptori on osa TSLP-reseptorikompleksia, joka on välttämätön TSLP-signaloinnille. Viimeisessä osatyössä käytimme poistogeenistä hiirimallia tutkiaksemme, miten R-Rasin poistaminen vaikuttaisi allergisiin immuunivasteisiin papaiini-immunisaation aikana. R-Ras on pieni GTPaasi, joka on hiljattain yhdistetty immunologisen synapsin muodostumiseen dendriittisolujen ja T-solujen välille. Kokeissamme R-Rasin suhteen poistogeeniset hiiret kykenivät tuottamaan immunoglobuliini (Ig)-E-vasteita normaaleihin hiiriin verrattavalla tavalla, joten tässä kontekstissa R-Ras ei ollut vasteelle välttämätön. Tietääksemme tämä on ensimmäinen tutkimus, jossa selvitettiin R-Rasin roolia allergiassa.
Yhteenvetona, tuloksemme asettavat oikeille paikoille muutaman palan lisää allergisen tulehduksen palapelissä. Vaikka emme löytäneet osaa R-Rasille allergisen tulehduksen aikaansaamisessa, paljastimme tärkeitä yksityiskohtia syöttösolujen IL-13-tuoton säätelystä. Tuloksemme esittelevät myös uuden mekanismin TSLP-signaloinnin säätelyyn. Koska allergiset sairaudet ovat yleistyneet dramaattisesti viime vuosikymmeninä länsimaissa ja länsimaistuneissa maissa – siinä määrin, että niistä on tullut merkittävät taakka sekä yksilö- että yhteiskuntatasolla – on ehdottoman tärkeää pyrkiä huolellisesti selvittämään allergian taustalla olevat molekulaariset mekanismit.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4850]