Arki, toimijuus ja pakolaisuus : arjen toimijuudelle annetut merkitykset Suomeen tulleiden pakolaisten elämäkerroissa
Knuutila, Elina (2018)
2018
Sosiaalityön tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-04-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201804161538
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201804161538
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on arjen ja arjen toimijuuden merkitysten tutkiminen Suomeen tulleiden pakolaisten kirjoittamista elämäkerroista. Lisäksi tutkielmassa etsitään vastauksia siihen, miten yhteiskunnan asettamat reunaehdot toimijuudelle näkyvät elämäkerroissa. Tutkielmassa tarkastellaan pakolaisten koko elämäntarinaa: aikaa kotimaassa, pakomatkalla ja Suomessa.
Tutkielma on laadullinen ja osa elämäkertatutkimusta. Tutkielman teoreettisen kehyksen muodostaa arjen ja arjen toimijuuden käsitteiden lisäksi narratiivinen tutkimusote. Tutkielman narratiivisen pohjan muodostavat aineistomateriaalina käytetyt kertomukset, aineiston temaattinen narratiivinen analyysimenetelmä, ja lisäksi aineiston tulkitseminen narratiivisesti eli sosiaalis-konstruktivistisesti. Analyysi on aineistolähtöinen, mutta aineistoa katsotaan myös teorialähtöisesti arjen ja arjen toimijuuden käsitteiden kautta.
Tutkielman aineisto koostuu yhteensä 24 pakolaisen kirjoittamasta elämäkerrasta. Elämäkerrat on saatu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta ja ne on kerätty osana kirjoituskilpailua, joka on suunnattu maahanmuuttajille Suomessa 1990-luvun loppupuolella.
Pakolaisten elämäkerroissa arjen toimijuus merkityksellistyy selviytymisen keinoina ja yhteiskunnan murroksen kautta. Yhteiskunnalliset ja poliittiset reunaehdot puuttuvat arkeen tilana ja rajoittavat arjessa toimimisen mahdollisuuksia. Yhteiskunnan kontrollin takia arki ei ole enää omien päätösten ja itsellisyyden tila, jossa toimijuutta toteutetaan. Arjen toimijuuden käsite kytkeytyy yksilön omiin resursseihin, valta-asemaan ja yhteiskunnan reunaehtoihin. Arjen teoriaan liittyvät tutkimukset, jossa arkea käsitellään rutiinien ja toistojen kautta, yhdentekevänä tai mielenkiinnottomana, näyttäytyvät tämän tutkimuksen tulosten valossa yksioikoisina kuvauksina arjesta ja toimijuudesta. Aineiston mukaan mikä tahansa voi muuttua arjeksi. Lisäksi, tavallinen arki ja sen tuoma toimijuus merkityksellistyvät pakolaisten elämäkerroissa elämän arvokkaimpina hetkinä ja kokemuksina.
Toimijuuden rakentuminen Suomessa näkyy pitkänä prosessina, joka löytyy vasta uusien arvojen ja tapojen ymmärtämisen kautta. Osalle ylirajainen arki merkityksellistyy taakaksi ja toimijuuden esteeksi. Vaikeiden elämänmuutosten näkeminen elämäntarinassa osana omaa menneisyyttä ja toiveikas suuntautuminen tulevaisuuteen ennustanee hyvän arjen ja toimijuuden syntymistä Suomessa.
Suomalainen kotouttamisjärjestelmä nähdään arjessa asioiden mahdollistajana, mutta myös tilana, joka korostaa pakolaisten vaikeuksia, ja toimijuuden puutetta. Arki tilana on sosiaalityön tekemisen paikka, ja arjen toimijuuden tukeminen on yksi sosiaalityön perustehtävistä. Tutkielma auttaa ymmärtämään arkea ja arjen toimijuuden kompleksisuutta sekä toimijuuden yhteiskunnallisia ja yksityisiä reunaehtoja myös sosiaalityössä professiona.
ABSTRACT
Everyday life, agency and refugees : meanings given to everyday life agency in biographies written by refugees in Finland
The aim of this Master’s Thesis is to examine the concepts and meanings given to everyday life and everyday life agency in biographies written by refugees in Finland. The study also aims to seek answers on how the constructs of society are affecting the agency. The thesis reviews the whole life story of a refugee: the time at home, the time looking for a refuge, and the time in Finland.
The study is qualitative and a part of biographical research. The theoretical framework of the thesis is constituted of the concepts of everyday life and everyday life agency, as well as the narrative research method. The basis of the narrative research consists of the biographies used as the research material, the thematic narrative analysis and also the way the data is analysed in a narrative, social constructionist way. The analysis is data-driven, but the theory of agency and everyday life agency direct the analysis.
The data of the thesis is composed of 24 different biographies written by refugees. The biographies can be accessed at archives of the Finnish Literature Collection (SKS) and they were collected as a part of a writing competition aimed at immigrants in Finland at the end of the 1990’s.
The transition of society and survival underline the meanings given to everyday life agency in the biographies of refugees. Societal and political structures interfere in the personal space of everyday life and limit the possibilities of everyday life actions. The restrains of the society generate a space where decision-making and independence are compromised. The agency of everyday life is therefore lost. The concept of everyday life agency in this study is linked to the resources one has, to the power one holds, and to the limits, demands, and structures of the society.
Research on everyday life, that consists of routines and repetition, and on everyday life as uninteresting and meaningless, is seen as a simplified way of describing everyday life and agency in this study. The results of this study indicate that anything can be regarded as everyday life, and in retrospective the everyday life and everyday life agency are perceived as one of the most valued moments and experiences in life.
Building ones’ agency again in Finland as a refugee is seen as a long process in this study, and within that process agency can only be achieved by understanding the new values and customs of the new home country. The transnational everyday life is seen as a burden for some, and as a barrier to building agency in Finland. In the context of ones’ life story viewing difficult life changes as part of ones’ past and directing oneself towards the future is seen as a means to satisfactory life and as a means to achieving everyday life agency.
The Finnish integration services create possibilities for refugees, but simultaneously create a space that highlights the problems of refugees and the lack of everyday life agency. Social work takes place in the space of the everyday life, and one of the main emphasis of Social work is supporting one’s everyday life agency. This thesis helps to understand everyday life and everyday life agency, its’ complexity and also its’ connections with societal and personal structures and limits. Social work as a profession benefits from this knowledge.
Tutkielma on laadullinen ja osa elämäkertatutkimusta. Tutkielman teoreettisen kehyksen muodostaa arjen ja arjen toimijuuden käsitteiden lisäksi narratiivinen tutkimusote. Tutkielman narratiivisen pohjan muodostavat aineistomateriaalina käytetyt kertomukset, aineiston temaattinen narratiivinen analyysimenetelmä, ja lisäksi aineiston tulkitseminen narratiivisesti eli sosiaalis-konstruktivistisesti. Analyysi on aineistolähtöinen, mutta aineistoa katsotaan myös teorialähtöisesti arjen ja arjen toimijuuden käsitteiden kautta.
Tutkielman aineisto koostuu yhteensä 24 pakolaisen kirjoittamasta elämäkerrasta. Elämäkerrat on saatu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta ja ne on kerätty osana kirjoituskilpailua, joka on suunnattu maahanmuuttajille Suomessa 1990-luvun loppupuolella.
Pakolaisten elämäkerroissa arjen toimijuus merkityksellistyy selviytymisen keinoina ja yhteiskunnan murroksen kautta. Yhteiskunnalliset ja poliittiset reunaehdot puuttuvat arkeen tilana ja rajoittavat arjessa toimimisen mahdollisuuksia. Yhteiskunnan kontrollin takia arki ei ole enää omien päätösten ja itsellisyyden tila, jossa toimijuutta toteutetaan. Arjen toimijuuden käsite kytkeytyy yksilön omiin resursseihin, valta-asemaan ja yhteiskunnan reunaehtoihin. Arjen teoriaan liittyvät tutkimukset, jossa arkea käsitellään rutiinien ja toistojen kautta, yhdentekevänä tai mielenkiinnottomana, näyttäytyvät tämän tutkimuksen tulosten valossa yksioikoisina kuvauksina arjesta ja toimijuudesta. Aineiston mukaan mikä tahansa voi muuttua arjeksi. Lisäksi, tavallinen arki ja sen tuoma toimijuus merkityksellistyvät pakolaisten elämäkerroissa elämän arvokkaimpina hetkinä ja kokemuksina.
Toimijuuden rakentuminen Suomessa näkyy pitkänä prosessina, joka löytyy vasta uusien arvojen ja tapojen ymmärtämisen kautta. Osalle ylirajainen arki merkityksellistyy taakaksi ja toimijuuden esteeksi. Vaikeiden elämänmuutosten näkeminen elämäntarinassa osana omaa menneisyyttä ja toiveikas suuntautuminen tulevaisuuteen ennustanee hyvän arjen ja toimijuuden syntymistä Suomessa.
Suomalainen kotouttamisjärjestelmä nähdään arjessa asioiden mahdollistajana, mutta myös tilana, joka korostaa pakolaisten vaikeuksia, ja toimijuuden puutetta. Arki tilana on sosiaalityön tekemisen paikka, ja arjen toimijuuden tukeminen on yksi sosiaalityön perustehtävistä. Tutkielma auttaa ymmärtämään arkea ja arjen toimijuuden kompleksisuutta sekä toimijuuden yhteiskunnallisia ja yksityisiä reunaehtoja myös sosiaalityössä professiona.
ABSTRACT
Everyday life, agency and refugees : meanings given to everyday life agency in biographies written by refugees in Finland
The aim of this Master’s Thesis is to examine the concepts and meanings given to everyday life and everyday life agency in biographies written by refugees in Finland. The study also aims to seek answers on how the constructs of society are affecting the agency. The thesis reviews the whole life story of a refugee: the time at home, the time looking for a refuge, and the time in Finland.
The study is qualitative and a part of biographical research. The theoretical framework of the thesis is constituted of the concepts of everyday life and everyday life agency, as well as the narrative research method. The basis of the narrative research consists of the biographies used as the research material, the thematic narrative analysis and also the way the data is analysed in a narrative, social constructionist way. The analysis is data-driven, but the theory of agency and everyday life agency direct the analysis.
The data of the thesis is composed of 24 different biographies written by refugees. The biographies can be accessed at archives of the Finnish Literature Collection (SKS) and they were collected as a part of a writing competition aimed at immigrants in Finland at the end of the 1990’s.
The transition of society and survival underline the meanings given to everyday life agency in the biographies of refugees. Societal and political structures interfere in the personal space of everyday life and limit the possibilities of everyday life actions. The restrains of the society generate a space where decision-making and independence are compromised. The agency of everyday life is therefore lost. The concept of everyday life agency in this study is linked to the resources one has, to the power one holds, and to the limits, demands, and structures of the society.
Research on everyday life, that consists of routines and repetition, and on everyday life as uninteresting and meaningless, is seen as a simplified way of describing everyday life and agency in this study. The results of this study indicate that anything can be regarded as everyday life, and in retrospective the everyday life and everyday life agency are perceived as one of the most valued moments and experiences in life.
Building ones’ agency again in Finland as a refugee is seen as a long process in this study, and within that process agency can only be achieved by understanding the new values and customs of the new home country. The transnational everyday life is seen as a burden for some, and as a barrier to building agency in Finland. In the context of ones’ life story viewing difficult life changes as part of ones’ past and directing oneself towards the future is seen as a means to satisfactory life and as a means to achieving everyday life agency.
The Finnish integration services create possibilities for refugees, but simultaneously create a space that highlights the problems of refugees and the lack of everyday life agency. Social work takes place in the space of the everyday life, and one of the main emphasis of Social work is supporting one’s everyday life agency. This thesis helps to understand everyday life and everyday life agency, its’ complexity and also its’ connections with societal and personal structures and limits. Social work as a profession benefits from this knowledge.