Born Global startup -yrityksen kansainvälistyminen strategisena haasteena : case Naava
Vainio, Otto (2018)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
2018
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
Hyväksymispäivämäärä
2018-04-04
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201804061511
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201804061511
Tiivistelmä
Ennen kansainvälistyminen oli suurempien, monikansallisten yritysten kilpailukeino alentaa liiketoimintakustannuksiaan. Markkinatiedon lisääntymisen ja entisten suljettujen markkinoiden avautumisen myötä ovat myös pienet ja keskisuuret yritykset löytäneet kansainvälisessä kaupassa hyödynnettäviä kilpailuetuja. Teknologian kehittymisen ja digitalisaation myötä useat pienet startup-yritykset ovat murtaneet perinteisiä toimialoja, rikkoneet markkinoiden staattista kilpailukenttää ja haastaneet suuremmat yritykset uniikilla ratkaisullaan. Jo synnystään lähtien kansainvälisiä markkinoita tavoittelevat Born Global startup -yritykset ovat viime vuosikymmenten aikana mullistaneet liiketoiminnan ja kansainvälistymisen toteutustapoja.
Tämä tutkimus kuvaa Born Global startup -yrityksen kehityskaaren. Tutkimuksessa kuvataan, millaisten vaiheiden kautta tapausyritys Naava Oy on kansainvälistynyt sekä millaisia ongelmia ja haasteita kohdeyritys on kohdannut kansainvälistymisessään. Lisäksi tutkimuksessa analysoidaan Born Global startup -yrityksen kehityskaaren kriittisiä kohtia ja tapahtumia.
Tutkimuksen kirjallisuusosio erittelee perinteisiä yrityksen kansainvälistymismalleja sekä pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymisstrategioita. Keskeisenä perinteisenä kansainvälistymismallina esitellään nk. Uppsala-malli, sillä tutkimuksen taustaorganisaatio Business Finlandin kansainvälistymispalvelumalli perustuu Uppsala-mallin kaltaiseen käsitykseen yrityksen asteittaisesta kansainvälistymisestä. Startup- ja Born Global startup -yrityksille kansainvälistyminen on keskeinen osa kasvustrategiaa, siinä missä suuremmat yritykset eivät perinteisesti ole tarkastelleet kansainvälistymistä kasvukeinona. Kirjallisuuden pohjalta tutkimuksen viitekehykseksi muodostuu Born Global startup -yrityksen kehitysmalli (Gabrielsson ym., 2008), jonka pohjalta tapausyrityksen kasvua analysoidaan.
Tutkimuksen tekotavaksi on valikoitunut kvalitatiivinen tutkimusmetodi, joka toteutettiin tapaus- eli case-tutkimuksena. Tutkimuksen empiirisen datan keräämiseksi on haastateltu tapausyritys Naava Oy:n avainhenkilöitä. Lisäksi tutkimuksen viitekehyksen laajemman ymmärryksen tueksi on haastateltu Business Finlandin piirissä eri organisaatioiden asiantuntijoita. Haastattelut on toteutettu teemahaastatteluina.
Tutkimuksen tapausyritys Naava Oy:n kehityksessä on yhtäläisiä piirteitä sekä perinteiseen vaiheittaiseen kansainvälistymiseen että Born Global startup -yritykselle ominaiseen kansainvälistymiseen perustuvaan kasvuun. Naavan eri kasvuvaiheissaan kohtaamat haasteet muistuttavat paljolti kaltaistensa Born Global startup -yritysten tyypillisesti kohtaamia haasteita. Kynnyksinä kansainväliselle kasvulleen Naava on kohdannut nk. access-haasteita, jotka viittaavat haasteisiin päästä riittävän rahoituksen, laadukkaiden yhteistyökumppanien, oikeiden tavarantoimittajien ja kasvua tukevan medianäkyvyyden piiriin kohdemarkkinoillaan.
Tämä tutkimus kuvaa Born Global startup -yrityksen kehityskaaren. Tutkimuksessa kuvataan, millaisten vaiheiden kautta tapausyritys Naava Oy on kansainvälistynyt sekä millaisia ongelmia ja haasteita kohdeyritys on kohdannut kansainvälistymisessään. Lisäksi tutkimuksessa analysoidaan Born Global startup -yrityksen kehityskaaren kriittisiä kohtia ja tapahtumia.
Tutkimuksen kirjallisuusosio erittelee perinteisiä yrityksen kansainvälistymismalleja sekä pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymisstrategioita. Keskeisenä perinteisenä kansainvälistymismallina esitellään nk. Uppsala-malli, sillä tutkimuksen taustaorganisaatio Business Finlandin kansainvälistymispalvelumalli perustuu Uppsala-mallin kaltaiseen käsitykseen yrityksen asteittaisesta kansainvälistymisestä. Startup- ja Born Global startup -yrityksille kansainvälistyminen on keskeinen osa kasvustrategiaa, siinä missä suuremmat yritykset eivät perinteisesti ole tarkastelleet kansainvälistymistä kasvukeinona. Kirjallisuuden pohjalta tutkimuksen viitekehykseksi muodostuu Born Global startup -yrityksen kehitysmalli (Gabrielsson ym., 2008), jonka pohjalta tapausyrityksen kasvua analysoidaan.
Tutkimuksen tekotavaksi on valikoitunut kvalitatiivinen tutkimusmetodi, joka toteutettiin tapaus- eli case-tutkimuksena. Tutkimuksen empiirisen datan keräämiseksi on haastateltu tapausyritys Naava Oy:n avainhenkilöitä. Lisäksi tutkimuksen viitekehyksen laajemman ymmärryksen tueksi on haastateltu Business Finlandin piirissä eri organisaatioiden asiantuntijoita. Haastattelut on toteutettu teemahaastatteluina.
Tutkimuksen tapausyritys Naava Oy:n kehityksessä on yhtäläisiä piirteitä sekä perinteiseen vaiheittaiseen kansainvälistymiseen että Born Global startup -yritykselle ominaiseen kansainvälistymiseen perustuvaan kasvuun. Naavan eri kasvuvaiheissaan kohtaamat haasteet muistuttavat paljolti kaltaistensa Born Global startup -yritysten tyypillisesti kohtaamia haasteita. Kynnyksinä kansainväliselle kasvulleen Naava on kohdannut nk. access-haasteita, jotka viittaavat haasteisiin päästä riittävän rahoituksen, laadukkaiden yhteistyökumppanien, oikeiden tavarantoimittajien ja kasvua tukevan medianäkyvyyden piiriin kohdemarkkinoillaan.