Vanhemmuus lapsen sijoituksen taustatekijänä
Sinkkonen, Anne (2018)
2018
Sosiaalityön tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-03-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201804051506
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201804051506
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa selvitetään kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0–12-vuotiaiden lasten perhetaustaa. Lisäksi tutkielmassa vastataan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: minkälaisia vanhemmuustekijöitä on lapsen sijoituksen taustalla, miten äidin työmarkkina-asema on yhteydessä äidin vanhemmuuteen ja kasvatustyyliin sekä eroavatko vanhemmuustekijät toisistaan lapsen sijoituksen taustalla seuraavissa kahdessa eri ikäryhmässä: päiväkoti-ikäiset ja alakouluikäiset lapset.
Tutkielman teoriatausta rakentuu perheen ja vanhemmuuden yhteiskunnalliseen viitekehykseen. Lisäksi tässä tutkielmassa tarkastellaan vanhemmuuden ja kasvatustyylin sekä kiintymyssuhteen merkityksellisyyttä vanhemman ja lapsen välillä.
Tutkielman aineisto kuuluu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen HuosTa-hankkeeseen. Hankkeessa selvitettiin lasten kodin ulkopuolelle sijoittamisen syitä, taustoja, palveluja ja kustannuksia. HuosTa-hankkeen aineisto sisälsi tiedot lapsista (N=410), jotka oli sijoitettu kodin ulkopuolelle. Tähän tutkielmaan asetettujen tutkimuskysymysten rajausten mukaisesti tähän tutkielmaan valikoitui osa tästä aineistosta (N=202). Aineisto ilmentää institutionaalista tietoa, sillä vastaajina olivat kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät. Aineisto on analysoitu kvantitatiivisesti.
Tutkimustulokset osoittavat, että kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten perhetausta on rikkonainen: Vain joka neljäs lapsi oli asunut koko ikänsä ydinperheessä. Perheet kuvastuivat tutkimuksessa myös köyhinä ja riippuvaisina yhteiskunnan tuista. Sijoituksen taustalla olevat vanhemmuustekijät olivat hyvin monisyisiä. Vanhemmuutta leimasi erityisesti kasvatustyyliin ja mielenterveyteen liittyvät pulmat, mutta myös päihdeongelmat. Tutkimus myös osoittaa, että äidin työmarkkina-asema oli yhteydessä äidin vanhemmuuteen ja kasvatustyyliin. Erityisesti äidin työssäkäynti kuvastui tutkimuksessa ympäristötekijänä, joka vaikutti heikentävästi äidin vanhemmuuteen ja kasvatustyyliin. Tutkielmassa myös havaittiin, että sijoitusten taustalla olevat vanhemmuustekijät erosivat toisistaan päiväkoti-ikäisten ja alakouluikäisten lasten välillä.
Perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi olisi tärkeää kiinnittää huomiota ennaltaehkäisevien ja matalan kynnyksen palveluiden saatavuuteen. Lisäksi olisi tärkeää kehittää joustavia ratkaisuja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen, jotka tukisivat vanhemmuutta.
Tutkielman teoriatausta rakentuu perheen ja vanhemmuuden yhteiskunnalliseen viitekehykseen. Lisäksi tässä tutkielmassa tarkastellaan vanhemmuuden ja kasvatustyylin sekä kiintymyssuhteen merkityksellisyyttä vanhemman ja lapsen välillä.
Tutkielman aineisto kuuluu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen HuosTa-hankkeeseen. Hankkeessa selvitettiin lasten kodin ulkopuolelle sijoittamisen syitä, taustoja, palveluja ja kustannuksia. HuosTa-hankkeen aineisto sisälsi tiedot lapsista (N=410), jotka oli sijoitettu kodin ulkopuolelle. Tähän tutkielmaan asetettujen tutkimuskysymysten rajausten mukaisesti tähän tutkielmaan valikoitui osa tästä aineistosta (N=202). Aineisto ilmentää institutionaalista tietoa, sillä vastaajina olivat kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät. Aineisto on analysoitu kvantitatiivisesti.
Tutkimustulokset osoittavat, että kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten perhetausta on rikkonainen: Vain joka neljäs lapsi oli asunut koko ikänsä ydinperheessä. Perheet kuvastuivat tutkimuksessa myös köyhinä ja riippuvaisina yhteiskunnan tuista. Sijoituksen taustalla olevat vanhemmuustekijät olivat hyvin monisyisiä. Vanhemmuutta leimasi erityisesti kasvatustyyliin ja mielenterveyteen liittyvät pulmat, mutta myös päihdeongelmat. Tutkimus myös osoittaa, että äidin työmarkkina-asema oli yhteydessä äidin vanhemmuuteen ja kasvatustyyliin. Erityisesti äidin työssäkäynti kuvastui tutkimuksessa ympäristötekijänä, joka vaikutti heikentävästi äidin vanhemmuuteen ja kasvatustyyliin. Tutkielmassa myös havaittiin, että sijoitusten taustalla olevat vanhemmuustekijät erosivat toisistaan päiväkoti-ikäisten ja alakouluikäisten lasten välillä.
Perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi olisi tärkeää kiinnittää huomiota ennaltaehkäisevien ja matalan kynnyksen palveluiden saatavuuteen. Lisäksi olisi tärkeää kehittää joustavia ratkaisuja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen, jotka tukisivat vanhemmuutta.