Ammatillinen kyvykkyys asiantuntijatyössä – case Framery

Abstract

Työntekijöiden kokonaisvaltaiseen onnellisuuteen on panostettava jatkossa yhä enemmän. Kun ihminen pääsee työssään uppoutumaan häntä kiinnostaviin asioihin, joissa hän kokee olevansa hyvä ja huomaa kehittyvänsä, on todennäköistä, että hänen yleinen onnellisuutensakin nousee. Tätä kutsutaan ammatillisen kyvykkyyden tunteeksi. Sen peruspiirteinä ovat varmuus omasta toiminnasta, hallinnan tunteen säilyttäminen työssä sekä tunne kehittymisestä.

Tässä laadullisessa tutkimuksessa tutkittiin case-yrityksen Framery Oy:n asiantuntijoiden ammatillista kyvykkyyden tunteen esteitä. Tutkimus kuvaa myös yleisellä tasolla ammatilliseen kyvykkyyden tunteeseen liittyviä ilmiöitä.

Tutkimuksen kirjallisuusosiossa käytiin tutkimuskysymyksen kannalta olennaiset teoreettisen osuudet läpi aloittaen onnellisuudesta ja organisaatiokulttuurista niiden vaikuttaessa taustalla niin yksilön kuin organisaationkin näkökulmasta asiantuntijan ammatillisen kyvykkyyden tunteeseen. Kirjallisuudessa käsiteltiin yleisesti sisäistä ja ulkoista motivaatiota erilaisine motivaatioteorioineen. Kyvykkyyden ollessa itseohjautuvuusteorian mukaan yksi ihmisen perustarpeista, käsiteltiin kirjallisuudessa myös itseohjautuvuusteoria, ja sen kolme perustarvetta, eli autonomia, kyvykkyys ja yhteisöllisyys. Kirjallisuuden pohjalta tutkimuksen viitekehykseksi muodostui asiantuntijan ammatillisen kyvykkyyden tunteen esteet.

Tutkimukseen asiantuntijahaastatteluissa ammatilliseen kyvykkyyden tunteeseen vaikuttavina tekijöinä nousivat palautekulttuuri, erilaiset näkökulmat organisaation roolista asiantuntijan ammatillisessa kehityksessä sekä liiketoiminnan yhteyden ymmärtäminen omaan asiantuntijarooliin. Näiden teemojen lisäksi case-yrityksen asiantuntijahaastatteluissa nousivat esille työnkuvan merkitys, hallinnan tunteen merkitys, kehittymisen ja tavoitteiden merkitys suhteessa ammatilliseen kyvykkyyden tunteeseen.

Ammatillisen kyvykkyyden esteitä tämän tutkimusaineiston pohjalta olivat Framery Oy:llä oman roolin ymmärtäminen suhteessa kokonaiskuvaan liiketoimintaan ja sen suuntaan, heikko palautekulttuuri, hallinnan tunteen katoaminen valtaisan työtaakan tai tiukkojen aikataulujen takia, ja haasteellisempien tehtävien puute. Näihin osa-alueisiin panostamalla asiantuntijoiden kyvykkyyden tunteen esteitä voitaisiin eliminoida ja onnellisuuden tunne kasvaisi ammatillisen kyvykkyyden tunteen myötä. Organisaation roolina nähtiin sovittaa oikea työntekijä oikeaan liiketoiminnalliseen rooliin ja antaa työkaluja yksilön kehitykseen muun muassa palautteen ja tavoitteiden muodossa. Ammatilliseen kyvykkyyden tunteeseen liittyviä ilmiöitä todettiin olevan muun muassa organisaatiokulttuuri, esimiestyö ja ammatillinen kyvykkyys itseensä vaikuttavana tekijänä.