Robottiasenteet faktan ja fiktion valossa : mediakokemusten yhteys hoiva-alan ammattilaisten robottien hyväksyntään
Savela, Nina (2018)
2018
Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-03-28
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201804051494
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201804051494
Tiivistelmä
Hoiva-alaa uhkaa lähivuosina työvoimapula väestön ikääntymisen vuoksi. Tähän haasteeseen on viime aikoina pyritty vastaamaan suuntaamalla palvelurobottien kehittämistä sosiaali- ja terveysalalle. Uuden teknologian hyväksynnän näkökulmasta on hyvä tarkastella hoiva-alan ammattilaisten asenteita robotteja kohtaan ja selvittää, mistä asenteet johtuvat eli mitkä taustatekijät selittävät parhaiten esimerkiksi robottikielteisyyttä.
Tässä tutkielmassa vastataan tutkimuskysymykseen siitä, selittävätkö fiktiivisistä ja asiatietolähteistä roboteista kuuleminen hoiva-alan ammattilaisten robottiasenteita. Lisäksi tarkasteltiin sitä, selittävätkö jommankumman viestintäkanavatyypin robottikokemukset asenteita paremmin kuin toiset. Tutkimuksessa erotettiin toisistaan fiktiiviset viestintäkanavat, kuten elokuvat, kirjat ja pelit, sekä asiatietolähteet, kuten sanomalehdet, uutissivustot ja koulutustilaisuudet. Eri viestintäkanavatyyppien välityksellä robotti-informaatiolle altistumisen ja hoiva-alan ammattilaisten robottiasenteiden yhteyttä tarkasteltiin logistisen regressioanalyysin avulla. Kontrolloimalla yhteyttä muilla robottiasenteisiin vaikuttavilla tekijöillä selvitettiin sitä, minkälainen itsenäinen suhde fiktiivisillä ja asiatietolähteillä on hoiva-alan ammattilaisten asenteisiin.
Tulosten perusteella fiktiivisiin medioihin ja asiatietolähteisiin pohjautuvilla robottikokemuksilla on lievä mutta tilastollisesti merkitsevä yhteys suomalaisten hoiva-alan ammattilaisten robottien hyväksyntään. Kaikki tutkimuksessa tarkastellut tekijät vähensivät robottikielteisyyttä, mutta sosiodemografisten taustatekijöiden merkitys hoiva-alan ammattilaisten asenteisiin oli heikko. Käyttökokemus roboteista ja varsinkin kiinnostus teknologiaa kohtaan selittivät suurimman osan hoiva-alan ammattilaisten robottikielteisyydestä, fiktiivisten ja asiatietolähteiden selittäessä asenteiden variaatiosta pienemmän osan.
Kirjallisuuden mukaisesti myönteiset asenteet robotteja kohtaan lisääntyvät robottien tullessa ihmisille tutuiksi, mikä voi tapahtua myös eri viestintäkanavien välityksellä. Tutkimuksen tulokset hoiva-alan ammattilaisten robottien hyväksyntään vaikuttavista tekijöistä ovat hyödyllisiä ja ajankohtaisia robottien uusia käyttötarkoituksia suunniteltaessa. Lisäksi ne osallistuvat tieteenkentällä käytyyn keskusteluun siitä, onko eri medioiden kuluttamisella vaikutuksia ihmisten käsityksiin ja asenteisiin.
Tässä tutkielmassa vastataan tutkimuskysymykseen siitä, selittävätkö fiktiivisistä ja asiatietolähteistä roboteista kuuleminen hoiva-alan ammattilaisten robottiasenteita. Lisäksi tarkasteltiin sitä, selittävätkö jommankumman viestintäkanavatyypin robottikokemukset asenteita paremmin kuin toiset. Tutkimuksessa erotettiin toisistaan fiktiiviset viestintäkanavat, kuten elokuvat, kirjat ja pelit, sekä asiatietolähteet, kuten sanomalehdet, uutissivustot ja koulutustilaisuudet. Eri viestintäkanavatyyppien välityksellä robotti-informaatiolle altistumisen ja hoiva-alan ammattilaisten robottiasenteiden yhteyttä tarkasteltiin logistisen regressioanalyysin avulla. Kontrolloimalla yhteyttä muilla robottiasenteisiin vaikuttavilla tekijöillä selvitettiin sitä, minkälainen itsenäinen suhde fiktiivisillä ja asiatietolähteillä on hoiva-alan ammattilaisten asenteisiin.
Tulosten perusteella fiktiivisiin medioihin ja asiatietolähteisiin pohjautuvilla robottikokemuksilla on lievä mutta tilastollisesti merkitsevä yhteys suomalaisten hoiva-alan ammattilaisten robottien hyväksyntään. Kaikki tutkimuksessa tarkastellut tekijät vähensivät robottikielteisyyttä, mutta sosiodemografisten taustatekijöiden merkitys hoiva-alan ammattilaisten asenteisiin oli heikko. Käyttökokemus roboteista ja varsinkin kiinnostus teknologiaa kohtaan selittivät suurimman osan hoiva-alan ammattilaisten robottikielteisyydestä, fiktiivisten ja asiatietolähteiden selittäessä asenteiden variaatiosta pienemmän osan.
Kirjallisuuden mukaisesti myönteiset asenteet robotteja kohtaan lisääntyvät robottien tullessa ihmisille tutuiksi, mikä voi tapahtua myös eri viestintäkanavien välityksellä. Tutkimuksen tulokset hoiva-alan ammattilaisten robottien hyväksyntään vaikuttavista tekijöistä ovat hyödyllisiä ja ajankohtaisia robottien uusia käyttötarkoituksia suunniteltaessa. Lisäksi ne osallistuvat tieteenkentällä käytyyn keskusteluun siitä, onko eri medioiden kuluttamisella vaikutuksia ihmisten käsityksiin ja asenteisiin.