The Person-Centred Practice Inventory-Staff -mittarin validointi suomenkieliseen kontekstiin
Tiainen, Minna (2018)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Tiainen, Minna
2018
Terveystieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2018-03-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201804051491
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201804051491
Tiivistelmä
The Person-centred Practice Inventory Staff –mittaria ei ole aikaisemmin käännetty suomen kielelle. Tutkimuksen tarkoituksena oli kääntää PCPI-S –mittari suomen kielelle ja arvioida sen luotettavuutta sekä pätevyyttä suomenkielisessä hoitotyön kontekstissa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa suomenkielisen PCPI- S –mittarin luotettavuudesta hoitotyön tutkimukseen ja kehittämiseen.
PCPI-S –mittarin käännöstyössä käytettiin takaisinkäännösmenetelmää. Aineisto kerättiin suomenkielelle käännetyllä ihmiskeskeisen käytännön (PCPI-S) –mittarilla. Aineiston keruu toteutettiin sähköisellä kyselyllä harkinnanvaraisena otoksena syys-lokakuussa 2017 erään suuren kaupunginsairaalan vuodeosastoilla työskenteleviltä hoitotyöntekijöiltä (sairaanhoitajat, osastonhoitajat, lähihoitajat/perushoitajat). Kyselylomake sisälsi PCPI-S -mittarin viisiportaisten Likert-asteikollisten väittämien (59) lisäksi hoitotyöntekijöihin sekä työhön liittyviä taustamuuttujia. Mittarin suomenkielisten väittämien ymmärrettävyyttä ja selkeyttä arvioitiin esitestauksessa. Esitestauksen perusteella ei tehty muutoksia mittarin väittämiin. Tutkimukseen osallistui yhteensä 82 hoitotyöntekijää.
Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Mittarin pätevyyttä ja luotettavuutta tarkasteltiin käyttäen asiantuntija-arviointia, Cronbachin alfa-kerrointa ja eksploratiivista sekä konfirmatorista faktorianalyysia rakenteen tarkastelussa. Yhdenmukaisimman rakenteen alkuperäiseen englanninkieliseen versioon mittarista tuotti eksploratiivinen faktorianalyysi. Analyysin perusteella mittarin jatkokehittämistä tulee jatkaa ennen jatkotutkimuksia.
Johtopäätöksenä voidaan todeta suomenkielisen ihmiskeskeisen käytännön (PCPI-S) –mittarin tarjoavan luotettavan tavan mitata ihmiskeskeisen hoitotyön toteutumista hoitohenkilökunnan arvioimana. Jos toimintaa kehitetään kvantitatiivisen vertailevan tutkimuksen avulla, PCPI-S -mittari tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa omat kehittämistarpeet ihmiskeskeisessä käytännössä. Mittarin luotettavuuden tarkentamiseksi voidaan mittarin suomenkielistä versiota tulisi käyttää ihmiskeskeisen käytännön tutkimuksessa. Tarvitaan lisää kansallista ja kansainvälistä tutkimustietoa ihmiskeskeisestä hoitotyön käytännöstä.
ABSTRACT
Validation of the Person-centred Practice Inventory – Staff: a Finnish Context
The Person-centred Practice Inventory - Staff (PCPI-S) has not previously been translated into the Finnish language. The aim of this study was to translate the PCPI-S into Finnish and then evaluate its reliability and validity in the context of Finnish nursing practice. The goal was to offer an insight into the reliability of a Finnish-language PCPI-S in the research and development of nursing practice.
The PCPI-S scale was translated into Finnish using the back-translation method. Data for the validation of the instrument was collected through an electronic questionnaire by purposive sampling during September and October of 2017 from nursing professionals (nurses, ward nurses, practical nurses) working in inpatient wards in a large city hospital. In total, 82 nursing professionals participated. In addition to 59 Likert-scale items, the questionnaire solicited background information about the care workers and their job descriptions. The Finnish version of the PCPI-S scale was pre-assessed by an expert panel of nursing professionals. According to the assessment, no changes to the instrument were required.
The research data was analysed using statistical methods. The validity and reliability of the instrument were examined through expert evaluation, Cronbach’s alpha, and exploratory and confirmatory factor analysis. An exploratory factor analysis carried out section by section generated the structure most consistent with the original English version. The analysis showed that further development of the instrument is needed in some of the sections before further studies are performed.
The study concludes that a Finnish-language PCPI-S offers a reliable method of measuring the implementation of person-centred care work practices as evaluated by nursing personnel. With further development through quantitative comparative research, the PCPI-S can provide an opportunity to identify development needs in person-centred care. The Finnish version of the instrument can be used to study people-centred practices, and will furnish further information as to its reliability. There is a lack of contemporary research data about person-centred practices. More national and international research data is needed on developing person-centred care practices.
PCPI-S –mittarin käännöstyössä käytettiin takaisinkäännösmenetelmää. Aineisto kerättiin suomenkielelle käännetyllä ihmiskeskeisen käytännön (PCPI-S) –mittarilla. Aineiston keruu toteutettiin sähköisellä kyselyllä harkinnanvaraisena otoksena syys-lokakuussa 2017 erään suuren kaupunginsairaalan vuodeosastoilla työskenteleviltä hoitotyöntekijöiltä (sairaanhoitajat, osastonhoitajat, lähihoitajat/perushoitajat). Kyselylomake sisälsi PCPI-S -mittarin viisiportaisten Likert-asteikollisten väittämien (59) lisäksi hoitotyöntekijöihin sekä työhön liittyviä taustamuuttujia. Mittarin suomenkielisten väittämien ymmärrettävyyttä ja selkeyttä arvioitiin esitestauksessa. Esitestauksen perusteella ei tehty muutoksia mittarin väittämiin. Tutkimukseen osallistui yhteensä 82 hoitotyöntekijää.
Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Mittarin pätevyyttä ja luotettavuutta tarkasteltiin käyttäen asiantuntija-arviointia, Cronbachin alfa-kerrointa ja eksploratiivista sekä konfirmatorista faktorianalyysia rakenteen tarkastelussa. Yhdenmukaisimman rakenteen alkuperäiseen englanninkieliseen versioon mittarista tuotti eksploratiivinen faktorianalyysi. Analyysin perusteella mittarin jatkokehittämistä tulee jatkaa ennen jatkotutkimuksia.
Johtopäätöksenä voidaan todeta suomenkielisen ihmiskeskeisen käytännön (PCPI-S) –mittarin tarjoavan luotettavan tavan mitata ihmiskeskeisen hoitotyön toteutumista hoitohenkilökunnan arvioimana. Jos toimintaa kehitetään kvantitatiivisen vertailevan tutkimuksen avulla, PCPI-S -mittari tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa omat kehittämistarpeet ihmiskeskeisessä käytännössä. Mittarin luotettavuuden tarkentamiseksi voidaan mittarin suomenkielistä versiota tulisi käyttää ihmiskeskeisen käytännön tutkimuksessa. Tarvitaan lisää kansallista ja kansainvälistä tutkimustietoa ihmiskeskeisestä hoitotyön käytännöstä.
ABSTRACT
Validation of the Person-centred Practice Inventory – Staff: a Finnish Context
The Person-centred Practice Inventory - Staff (PCPI-S) has not previously been translated into the Finnish language. The aim of this study was to translate the PCPI-S into Finnish and then evaluate its reliability and validity in the context of Finnish nursing practice. The goal was to offer an insight into the reliability of a Finnish-language PCPI-S in the research and development of nursing practice.
The PCPI-S scale was translated into Finnish using the back-translation method. Data for the validation of the instrument was collected through an electronic questionnaire by purposive sampling during September and October of 2017 from nursing professionals (nurses, ward nurses, practical nurses) working in inpatient wards in a large city hospital. In total, 82 nursing professionals participated. In addition to 59 Likert-scale items, the questionnaire solicited background information about the care workers and their job descriptions. The Finnish version of the PCPI-S scale was pre-assessed by an expert panel of nursing professionals. According to the assessment, no changes to the instrument were required.
The research data was analysed using statistical methods. The validity and reliability of the instrument were examined through expert evaluation, Cronbach’s alpha, and exploratory and confirmatory factor analysis. An exploratory factor analysis carried out section by section generated the structure most consistent with the original English version. The analysis showed that further development of the instrument is needed in some of the sections before further studies are performed.
The study concludes that a Finnish-language PCPI-S offers a reliable method of measuring the implementation of person-centred care work practices as evaluated by nursing personnel. With further development through quantitative comparative research, the PCPI-S can provide an opportunity to identify development needs in person-centred care. The Finnish version of the instrument can be used to study people-centred practices, and will furnish further information as to its reliability. There is a lack of contemporary research data about person-centred practices. More national and international research data is needed on developing person-centred care practices.
Kokoelmat
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineisto, joilla on samankaltaisia nimekkeitä, tekijöitä tai asiasanoja.
-
Investigating occupational well-being and leadership from a person-centred longitudinal approach: congruence of well-being and perceived leadership
Perko, Kaisa; Kinnunen, Ulla; Tolvanen, Asko; Feldt, Taru (2016)
article -
Teacher agency in the professional community and association with burnout : a longitudinal person-centred approach
Sullanmaa, Jenni; Pyhältö, Kirsi; Pietarinen, Janne; Soini, Tiina (2024)
articleAgentic teacher learning is central for teachers’ professional development, school development and student achievement. The purpose of the study was to explore trajectories of teachers’ professional agency in the professional ... -
Fertility counselling in Finnish primary health care - Current practices in the family planning centres of Helsinki, Tampere, and Turku
Kaattari, Minna (2015)
Pro gradu -tutkielmaThe trend to delaying childbearing in the developed countries seems evident, with the average age of first birth for mothers currently being around 30 years globally. In Finland, where the present study was conducted, the ...