Lean-ajattelu julkisen arvon edistäjänä : metasynteesi julkisen arvon luomisesta terveydenhuollossa
Salo, Kaisa (2018)
Salo, Kaisa
2018
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-03-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201804051490
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201804051490
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen mielenkiinnon kohteina ovat julkinen arvo ja lean-ajattelu sekä niiden välinen yhteys arvon luomisen viitekehyksessä. Tutkimuksen avulla pyritään täydentämään olemassa olevaa tieteellistä keskustelua julkisesta arvosta nostamalla esille uudenlaisia ja ajankohtaisia näkökulmia arvon luomisesta lean-johtamisfilosofian avulla erityisesti terveydenhuollon kontekstissa. Tutkimuksessa pyritään osoittamaan, että keskittymällä asiakasarvon luomiseen myös julkinen arvo lisääntyy. Lisäksi arvioidaan lean-ajattelun soveltuvuutta julkisen arvon edistäjänä. Tutkimusongelmana on julkisen arvon käsitteen monitulkintaisuus ja jäsentymättömyys sekä sellaisen tutkimuksen puute, jossa tutkitaan lean-ajattelun soveltamisen yhteyttä julkisen arvon luomiseen.
Tutkimusaihetta lähestytään käsitteellis-teoreettisestä näkökulmasta, ja tutkimus on luonteeltaan laadullinen, teoreettinen tutkimus. Tutkimus koostuu julkisen arvon käsitteen analyysista, julkista arvoa ja lean-johtamisfilosofiaa paradigmoina käsittelevästä kirjallisuuskatsauksesta sekä laadullisesta metasynteesistä. Metasynteesissä perehdytään 14 tieteelliseen tutkimusartikkeliin, ja aineiston analysoinnissa sovelletaan sisällönanalyysia, jonka avulla muodostetaan uudelleentulkinta tutkimuksen kohteena olevan ilmiön olemuksesta. Metasynteesin, käsiteanalyysin ja teoreettisen viitekehyksen avulla rakennetaan kokonaiskuva tutkittavasta aiheesta ja pyritään tutkittavan ilmiön syvälliseen ymmärtämiseen.
Tutkimuksen perusteella selvisi, että julkisen arvon käsitteellä voidaan katsoa olevan useita eri ulottuvuuksia, joiden kaikkien tulee täyttyä, jotta julkista arvoa voidaan nähdä muodostuneen. Lean-ajattelun mukaisen arvokäsityksen nähdään kattavan vain osan julkisen arvon käsitteen eri puolista, mutta toisaalta voidaan ajatella, että lean-ajattelun avulla luotu asiakasarvo edistää osaltaan myös julkisen arvon muodostumista. Tutkimuksen perusteella lean-ajattelulla voidaan katsoa olevan potentiaalia kasvaa terveydenhuollon kokonaisvaltaisen kehittämisen menetelmäksi, mutta tutkimusnäyttö lean-ajattelun laajamittaisesta, holistisesta soveltamisesta terveydenhuoltoon on vielä hyvin vähäistä ja ristiriitaista. Jatkotutkimuksena aihetta voitaisiin tarkastella esimerkiksi laajemmalla aineistolla tai empiirisen tapaustutkimuksen avulla.
Tutkimusaihetta lähestytään käsitteellis-teoreettisestä näkökulmasta, ja tutkimus on luonteeltaan laadullinen, teoreettinen tutkimus. Tutkimus koostuu julkisen arvon käsitteen analyysista, julkista arvoa ja lean-johtamisfilosofiaa paradigmoina käsittelevästä kirjallisuuskatsauksesta sekä laadullisesta metasynteesistä. Metasynteesissä perehdytään 14 tieteelliseen tutkimusartikkeliin, ja aineiston analysoinnissa sovelletaan sisällönanalyysia, jonka avulla muodostetaan uudelleentulkinta tutkimuksen kohteena olevan ilmiön olemuksesta. Metasynteesin, käsiteanalyysin ja teoreettisen viitekehyksen avulla rakennetaan kokonaiskuva tutkittavasta aiheesta ja pyritään tutkittavan ilmiön syvälliseen ymmärtämiseen.
Tutkimuksen perusteella selvisi, että julkisen arvon käsitteellä voidaan katsoa olevan useita eri ulottuvuuksia, joiden kaikkien tulee täyttyä, jotta julkista arvoa voidaan nähdä muodostuneen. Lean-ajattelun mukaisen arvokäsityksen nähdään kattavan vain osan julkisen arvon käsitteen eri puolista, mutta toisaalta voidaan ajatella, että lean-ajattelun avulla luotu asiakasarvo edistää osaltaan myös julkisen arvon muodostumista. Tutkimuksen perusteella lean-ajattelulla voidaan katsoa olevan potentiaalia kasvaa terveydenhuollon kokonaisvaltaisen kehittämisen menetelmäksi, mutta tutkimusnäyttö lean-ajattelun laajamittaisesta, holistisesta soveltamisesta terveydenhuoltoon on vielä hyvin vähäistä ja ristiriitaista. Jatkotutkimuksena aihetta voitaisiin tarkastella esimerkiksi laajemmalla aineistolla tai empiirisen tapaustutkimuksen avulla.