Globaalin terveyden hallinnan haasteet : näkökulmia Euroopan unionista ja BRICS-maista
Koivuranta, Annukka (2018)
2018
Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Politics
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-03-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201804031482
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201804031482
Tiivistelmä
Tämän pro gradu –tutkielman aiheena on globaali terveys ja sen hallinta. Erityisesti YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden myötä terveydestä on tullut yksi kestävän kehityksen tärkeimmistä peruspilareista. Globalisaatio ja siihen liittyvä uudenlainen maailmanjärjestys ovat johtaneet siihen, että terveyteen liittyviin haasteisiin ei voida enää vastata ainoastaan kansallisella tasolla. Erilaiset kansainväliset organisaatiot sekä yksityisen ja julkisen sektorin toimijat eri muodoissaan ovat yleistyneet globaalin terveyden toimijoina. Selvitän tutkielmassani, minkälaisia haasteita Euroopan unioni ja BRICS-maat, eli Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka, näkevät liittyvän globaalin terveyden hallintaan. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, miten monitasohallinnan eri keinot mahdollisesti toimivat hallinnan järjestämisen keinoina.
Tutkimus rakentuu globaalihallinnan ja monitasohallinnan teoretisointien ympärille. Globaalihallinnan käsite auttaa ymmärtämään globaalin terveyden hallinnan toimijakenttää sekä siihen liittyviä haasteita. Monitasohallinnan pohtiminen globaalin terveyden hallinnan muotona tuo tutkielmaan näkemyksen siitä, miten terveyden hallintaa voidaan järjestää globaalisti. Monitasohallinnan keskeisenä ajatuksena on se, että toimijat eri hallinnan tasoilla toimivat yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Tutkimuskysymyksiin vastataan diskurssianalyysin keinoin. Aineisto koostuu EU:n osalta Euroopan komission sekä Euroopan unionin neuvoston tuottamista globaaliin terveyteen liittyvistä dokumenteista. BRICS-maiden osalta aineistona toimii maiden terveysministerien kokousten tiedoksiannot vuosien 2011–2016 ajalta sekä BRICS-maiden huippukokousten deklaraatioita. Aineistosta nousee esiin kolme diskursiivista solmukohtaa, joiden ympärille keskustelu globaalin terveyden ongelmista rakentuu. Rakenteen kompleksisuuden, oikeudenmukaisuuden ja johtajuuden solmukohdissa sekä EU että BRICS-maat pyrkivät vakiinnuttamaan omat ongelmien määrittelynsä ja ratkaisutapansa hallitseviksi vaihtoehdoiksi.
Tutkimuksessa selvisi, että globaalihallinnan hegemoninen diskurssi toistuu myös terveyssektorilla. Sekä EU että BRICS-maat näkevät globaalihallinnan ainoana mahdollisena tapana ratkaista globaaliin terveyteen liittyviä ongelmia. Monitasohallinta näyttäytyy toimivana globaalihallinnan keinona sekä EU:n että BRICS-maiden osalta. Molempien toimijoiden ideaaleissa hallinnan malleissa on piirteitä sekä ensimmäisen tyypin että toisen tyypin monitasohallinnasta. Ensisijaisesti EU pyrkii viemään globaalin terveyden hallintaa kohti ensimmäisen tyypin mukaista monitasohallintaa, jossa toimijat määrätyillä hallinnan eri tasoilla toimivat yhdessä globaalin terveyden parantamiseksi. BRICS-maiden näkemystä hallinnon parhaasta järjestämisestä kuvaa sitä vastoin paremmin toisen tyypin monitasohallinta, jossa valtiot, järjestöt, yritykset ja muut lukemattomat toimijat toimivat ei-hierarkkisessa joustavassa järjestelmässä.
Tutkimus rakentuu globaalihallinnan ja monitasohallinnan teoretisointien ympärille. Globaalihallinnan käsite auttaa ymmärtämään globaalin terveyden hallinnan toimijakenttää sekä siihen liittyviä haasteita. Monitasohallinnan pohtiminen globaalin terveyden hallinnan muotona tuo tutkielmaan näkemyksen siitä, miten terveyden hallintaa voidaan järjestää globaalisti. Monitasohallinnan keskeisenä ajatuksena on se, että toimijat eri hallinnan tasoilla toimivat yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Tutkimuskysymyksiin vastataan diskurssianalyysin keinoin. Aineisto koostuu EU:n osalta Euroopan komission sekä Euroopan unionin neuvoston tuottamista globaaliin terveyteen liittyvistä dokumenteista. BRICS-maiden osalta aineistona toimii maiden terveysministerien kokousten tiedoksiannot vuosien 2011–2016 ajalta sekä BRICS-maiden huippukokousten deklaraatioita. Aineistosta nousee esiin kolme diskursiivista solmukohtaa, joiden ympärille keskustelu globaalin terveyden ongelmista rakentuu. Rakenteen kompleksisuuden, oikeudenmukaisuuden ja johtajuuden solmukohdissa sekä EU että BRICS-maat pyrkivät vakiinnuttamaan omat ongelmien määrittelynsä ja ratkaisutapansa hallitseviksi vaihtoehdoiksi.
Tutkimuksessa selvisi, että globaalihallinnan hegemoninen diskurssi toistuu myös terveyssektorilla. Sekä EU että BRICS-maat näkevät globaalihallinnan ainoana mahdollisena tapana ratkaista globaaliin terveyteen liittyviä ongelmia. Monitasohallinta näyttäytyy toimivana globaalihallinnan keinona sekä EU:n että BRICS-maiden osalta. Molempien toimijoiden ideaaleissa hallinnan malleissa on piirteitä sekä ensimmäisen tyypin että toisen tyypin monitasohallinnasta. Ensisijaisesti EU pyrkii viemään globaalin terveyden hallintaa kohti ensimmäisen tyypin mukaista monitasohallintaa, jossa toimijat määrätyillä hallinnan eri tasoilla toimivat yhdessä globaalin terveyden parantamiseksi. BRICS-maiden näkemystä hallinnon parhaasta järjestämisestä kuvaa sitä vastoin paremmin toisen tyypin monitasohallinta, jossa valtiot, järjestöt, yritykset ja muut lukemattomat toimijat toimivat ei-hierarkkisessa joustavassa järjestelmässä.