Older Patients’ And Their Families’ Wellness And Social Support In Emergency Departments

Abstract

Vanhusten osuus päivystyspoliklinikalle hakeutuvien potilaiden määrästä on melko suuri ja kasvaa jatkuvasti. Poliklinikalla annetun hoidon jälkeen vanhukset usein kotiutetaan. Perheenjäsenten rooli kotona tapahtuvassa jälkihoidossa on tärkeä. On tärkeää saada oikea kuva vanhuspotilaiden perheen hyvinvoinnin ja sosiaalisen tuen tarpeellisuudesta ennen potilaiden kotiuttamista. Tässä tutkimuksessa käsitellään samanaikaisesti sitä, miksi vanhukset päätyvät päivystyspoliklinikalle ja miten perheenjäsenten hyvinvointi koetaan sekä miten perhe on saanut sosiaalista tukea perheenjäsenten ja henkilökunnan näkökulmasta. Sen lisäksi tutkimuksessa käsitellään perheen hyvinvoinnin ja sosiaalisen tuen välistä yhteyttä. Tehdyssä tutkimuksessa perheen hyvinvointi koostui perheenjäsenten terveydestä ja heidän toimintakyvystään.

Tutkimuksessa oli kaksi vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa tarkastelun pohjana oli 25 artikkelia vanhuspotilaiden päivystyspoliklinikkakäynneistä. Toiseen vaiheeseen eli empiiriseen tutkimukseen osallistui kotiutettujen vanhuspotilaiden perheenjäseniä (n=111) ja hoitajia (n=93). Tutkimus toteutettiin neljällä virolaisella päivystyspoliklinikalla. Vastaukset koottiin The Family Functioning, Health and Social Support (FAFHES) kyselylomakkeella, jossa vastaajat käyttivät 6-portaista Likertin asteikkoa.

Kirjallisuuskatsauksessa selvisi, että vanhuspotilaiden päivystyspoliklinikalle hakeutumiseen oli monia eri syitä. Empiirisen tutkimuksen mukaan sekä perheenjäsenet että hoitajat arvioivat perheen terveyden olevan keskinkertainen. Perheenjäsenten mielestä heidän hyvä terveytensä oli yhteydessä heidän kanssaan asuvien ikääntyneiden perheenjäsenten hyvinvointiin. Perheenjäsenten terveyden ja ikääntyneiden perheenjäsenten taustatietojen välillä oli monia yhteyksiä. Hoitajien näkökulmasta perheen arvot olivat yhteydessä päivystyksessä olleiden vanhuspotilaiden kardiovaskulaarisiin ongelmiin.

Sekä perheenjäsenet että hoitajat arvioivat perheenjäsenten toimintakyvyn keskinkertaiseksi. Perheenjäsenet ilmaisivat, että perheen rakenteelliset tekijät olivat sidoksissa perheenjäsenten sosiaaliseen statukseen. Lisäksi perhe oli vahva, jos vanhuspotilas sai tukea arjessa perheenjäseniltään ennen päivystyspoliklinikalle saapumistaan. Tilastollisesti merkittävät eroavaisuudet löytyivät perheenjäsenten ja hoitajien näkökulmasta perheen toimimisesta kokonaisuutena sekä perheen rakenteellisiin tekijöihin ja perheenjäsenten sisäisiin suhteisiin liittyen.

Perheenjäsenten ja hoitajien näkökulmasta päivystyspoliklinikalla saatu sosiaalinen tuki oli keskinkertaista. Hoitajien mielestä mitä enemmän hoitajia työskenteli päivystyksessä, sitä vähemmän sosiaalista tukea oli annettu. Lisäksi hoitajien pätevyyden ja iän välillä oli heikko yhteys. Perheenjäsenten ja hoitajien näkemysten välillä oli tilastollisesti merkittävät eroavaisuudet, kun arvioitiin sosiaalista tukea ja siihen liittyvää kolmea osa-aluetta. Perheenjäsenet ja hoitajat tunnistivat lineaarisen yhteyden perheen hyvinvoinnin ja sosiaalisen tuen välillä. Esillä oleva tutkimus suosittelee, että päivystyspoliklinikalla vanhuspotilaille ja heidän perheenjäsenilleen tarjottavan hoitotyön pitää olla tukea antavaa ja perhekeskeistä.

The proportion of older people visiting emergency departments (EDs) is substantial and ever increasing. After receiving help at an ED, older patients often are discharged home, where family members have a significant role to play in providing aftercare. It is important to gain a better understanding of the family wellness and social support initiatives that are provided in EDs to home discharged older patients and their families. The present study explores why older people visit an ED and how family wellness is experienced and social support is received by the family in the ED, from the point of view of family members and nurses. In addition, the associations between family wellness and social support are examined. In this study, the term ‘family wellness’ is operationalised to family health and family functioning.

The study was conducted in two phases. In Phase I, a systematic literature review of 25 articles regarding older people in ED was carried out. In Phase II, an empirical descriptive cross-sectional study was conducted in four Estonian EDs involving family members (n = 111) of older patients discharged home and nurses (n = 93). Data were collected using a family nursing instrument called the Family Functioning, Health and Social Support (FAFHES), which is answered using a 6-point Likert scale.

Based on the literature review, there are several reasons why older people appear in the ED. Based on the empirical study, the family health described by family members and nurses was rated as moderate. According to family members, family health was positively related to living together with a family member. There were several statistically significant associations between subareas of family health and the background factors of family members. From the nurses’ viewpoint, family values were associated with cardiovascular problems of the older patient who appeared in the ED.

Both family members and nurses rated family functioning as moderate. Family members reported that structural factors were associated with the social status of the family member. In addition, family strengths were better when older patients received help from the family in daily life before the ED visit. Statistically significant differences between the family members and nurses were found regarding family functioning in general and in two subareas, structural factors and relationships inside the family.

The social support a family received in the ED was at the moderate level as reported by the family members and by the nurses’ descriptions of what they provided. The nurses indicated that the more nurses were working in the ED, the less social support provided. In addition, a weak negative correlation was revealed between affirmation and the age of nurses. There were statistically significant differences between family members and nurses when social support and its three subareas were evaluated. There was a linear relationship identified between family wellness and social support for both family members and nurses. This study recommends that nursing care provided for older patients and their families in EDs should be more supportive and family-centred.