"Täydellinen hävitys kuin pommin jäljiltä" : journalististen verkko-otsikoiden suosion jäljillä
Kiviniemi, Annabella (2018)
2018
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-03-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201803271463
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201803271463
Tiivistelmä
Tutkin pro gradu -työssäni suosituimpia journalistisia verkko-otsikoita. Uskoakseni otsikoiden merkitys on 2010-luvun journalismissa suurempi kuin koskaan. Kiinnostavasti muotoiltu otsikko houkuttelee lukijat klikkaamaan lisäten liikennettä mediatalon sivuilla ja vaikuttaen myönteisesti yhtiön mainostuloihin. Kysyn tutkimuksessani, minkälainen on suosittu verkko-otsikko? Mitä aihetta se käsittelee? Minkälaisia kulttuurisia merkityksiä se kantaa?
Lähestyn verkko-otsikoita hyödyntämällä kahta joukkoviestinnän tutkimuksessa keskeistä teoriaa - agenda setting -teoriaa ja kehysteoriaa. Ensin mainitun taustalla on yhdysvaltalaisen politiikan tutkijan Bernard Cohenin 1960-luvulla esittämä ajatus siitä, että lehdistö ei kerro ihmisille, mitä heidän pitäisi ajatella, mutta se kertoo, mistä asioista heillä tulisi olla mielipiteitä (Dearing & Rogers 1996). Teorian pohjalta otsikot ikään kuin kilpailevat pääsystä journalismin julkisille areenoille ja sinne päästyään ne voivat vaikuttaa merkittävästi ihmisten ajatteluun. Selvitän tutkielmassani määrällisesti, minkälaiset aihepiirit hallitsivat seuranta-ajankohtana suomalaismedioiden julkisia areenoita eli olivat kärjessä niiden suosituimpien otsikoiden listalla.
Kehysteoria ponnistaa mikrososiologi Erving Goffmanin ajattelusta (Goffman 1974), ja sen pohjalta journalistinen otsikko voidaan ymmärtää tulkintakehykseksi, jonka avulla tunnistamme, havaitsemme ja nimeämme sosiaalista todellisuutta. Journalismintutkija Risto Kuneliuksen (2003) mukaan median kehystävä toiminta perustuu toistoon, jossa viestimet kierrättävät päivästä ja välineestä toiseen samoja jäsennyksiä. Teen näitä jäsennyksiä näkyväksi laadullisella erittelyllä, soveltamalla verkko-otsikoihin strukturalisti Vladimir Proppin satuanalyysia ja antropologi Claude Lévi-Straussin vastakohtaparien ideaa. Kysyn analyysissa: miten otsikoissa esitetään hyvä ja paha? Entä millaisia ovat konnat ja sankarit? Vastaamalla näihin kysymyksiin tarjoan tulkintoja journalistisia otsikoita kehystävistä merkitysrakenteista, jotka nähdäkseni auttavat selittämään otsikoiden suosiota.
Aineistoni on kerätty vuoden 2015 helmikuusta heinäkuuhun ennalta määritellyiltä päiviltä. Määrällisessä tarkastelussa on mukana 840 luetuinta otsikkoa Helsingin Sanomista, Ilta-Sanomista, Iltalehdestä ja Aamulehdestä. Laadullisesti erittelen 254 otsikkoa, joista löysin mainittujen strukturalistisia työkaluja soveltamalla hyvän ja pahan välisen jännitteen tai hyvän tai pahan toimijan.
Lähestyn verkko-otsikoita hyödyntämällä kahta joukkoviestinnän tutkimuksessa keskeistä teoriaa - agenda setting -teoriaa ja kehysteoriaa. Ensin mainitun taustalla on yhdysvaltalaisen politiikan tutkijan Bernard Cohenin 1960-luvulla esittämä ajatus siitä, että lehdistö ei kerro ihmisille, mitä heidän pitäisi ajatella, mutta se kertoo, mistä asioista heillä tulisi olla mielipiteitä (Dearing & Rogers 1996). Teorian pohjalta otsikot ikään kuin kilpailevat pääsystä journalismin julkisille areenoille ja sinne päästyään ne voivat vaikuttaa merkittävästi ihmisten ajatteluun. Selvitän tutkielmassani määrällisesti, minkälaiset aihepiirit hallitsivat seuranta-ajankohtana suomalaismedioiden julkisia areenoita eli olivat kärjessä niiden suosituimpien otsikoiden listalla.
Kehysteoria ponnistaa mikrososiologi Erving Goffmanin ajattelusta (Goffman 1974), ja sen pohjalta journalistinen otsikko voidaan ymmärtää tulkintakehykseksi, jonka avulla tunnistamme, havaitsemme ja nimeämme sosiaalista todellisuutta. Journalismintutkija Risto Kuneliuksen (2003) mukaan median kehystävä toiminta perustuu toistoon, jossa viestimet kierrättävät päivästä ja välineestä toiseen samoja jäsennyksiä. Teen näitä jäsennyksiä näkyväksi laadullisella erittelyllä, soveltamalla verkko-otsikoihin strukturalisti Vladimir Proppin satuanalyysia ja antropologi Claude Lévi-Straussin vastakohtaparien ideaa. Kysyn analyysissa: miten otsikoissa esitetään hyvä ja paha? Entä millaisia ovat konnat ja sankarit? Vastaamalla näihin kysymyksiin tarjoan tulkintoja journalistisia otsikoita kehystävistä merkitysrakenteista, jotka nähdäkseni auttavat selittämään otsikoiden suosiota.
Aineistoni on kerätty vuoden 2015 helmikuusta heinäkuuhun ennalta määritellyiltä päiviltä. Määrällisessä tarkastelussa on mukana 840 luetuinta otsikkoa Helsingin Sanomista, Ilta-Sanomista, Iltalehdestä ja Aamulehdestä. Laadullisesti erittelen 254 otsikkoa, joista löysin mainittujen strukturalistisia työkaluja soveltamalla hyvän ja pahan välisen jännitteen tai hyvän tai pahan toimijan.