Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Sivuvaikutusevaluaatio EU–Turkki-pakolaissopimuksen vastuunsiirtotavoista

Louekari, Virve (2018)

 
Avaa tiedosto
1521816675.pdf (1.015Mt)
Lataukset: 



Louekari, Virve
2018

Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Politics
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-03-21
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201803231451
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee maaliskuussa 2016 solmittua EU–Turkki-sopimusta, jonka tavoitteena oli Turkista Kreikan saarille suuntautuneen epäsäännönmukaisen muuttoliikkeen rajoittaminen. Sopimus oli jatkoa EU:n siirtolaispolitiikan ulkoistamiskehitykselle, jossa unioni käyttää erilaisia vastuunsiirtotapoja laajentaakseen kontrolliaan siirtolaisuudesta rajojensa ulkopuolelle. Tutkielmassa tarkastellaan sopimuksen vastuunsiirtotapoja ehdollisuuden teoretisointien sekä Schimmelfennigin ja Sedelmeierin ulkoisen kannustimen mallin, sosiaalisen oppimisen mallin ja oppimismallin kautta sekä esitetään vastuunsiirtotapojen sivuvaikutusevaluaatio.

Sopimuksessa käytettyjä suoria vastuunsiirtotapoja olivat siirtolaisten (ml. turvapaikanhakijoiden) palauttaminen Kreikasta Turkkiin ja uusien reittien synnyn estäminen. Epäsuoria vastuunsiirtotapoja olivat jäsenyysneuvottelujen, viisumivapauden ja taloudellisen tuen käyttäminen ehdollisuuteen ja palkinnolla vahvistamiseen perustuvassa strategiassa. Lisäksi unioni vähensi omia veto-toimijoitaan ja omaksumisen kustannuksiaan pitämällä Turkkia turvallisena kolmantena maana sekä tekemällä sopimuksesta juridisesti sitomattoman.

Käytetyt vastuunsiirtotavat olivat monilta osin heikkoja. Vaikka jäsenyysneuvottelujen ja viisumivapauden ottaminen mukaan sopimukseen oli merkittävää Turkin heikon demokratiakehityksen valossa, olivat etujen ulkoisen kannustimen mallin mukainen ehdottomuus ja uskottavuus vähäistä, jolloin riskit konflikteihin kasvavat, mikäli Turkin vastaeurooppalaistumiskehitys etenee. 3 miljardin euron lisärahoitus taas oli toimivampi sikäli, että siihen liittyi vähemmän Turkin kehitykseen liittyviä haasteita, joskin vastuunsiirtotavan legitimiteettiä vähensi rahoituksen sitominen muuttoliikkeen rajoittamiseen.

Sivuvaikutusevaluaatio osoittaa, että sopimuksen vastuunsiirtotavoilla oli huomattavia negatiivisia sivuvaikutuksia Kreikassa ja Turkissa oleville siirtolaisille. Samalla unionin politiikan ehdollisuus siirtyi kauemmaksi demokraattisesta ja acquis-ehdollisuudesta, ja sopimuksella voidaan analyysin perusteella katsoa olleen vaikutusta toimijoiden väliseen valtatasapainoon. Vastuunsiirtotavat korostivat Turkin asemaa EU:n portinvartijana ja vähensivät unionin mahdollisuuksia vaikuttaa Turkin demokratia- ja ihmisoikeuskehitykseen. Vastuunsiirtotavoilla oli lisäksi potentiaali aiheuttaa EU:lle arvovaltatappioita.

Tutkielman tulokset korostavat, että kestävä siirtolaispolitiikka edellyttää siirtolaisuuden juurisyihin puuttumista, ihmisoikeusnäkökulman integroimista osaksi päätöksentekoprosessia sekä siirtymistä kauemmaksi narratiivista, jossa muuttoliikkeitä hahmotetaan kriisin kautta.
Kokoelmat
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto [37078]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste