In den Gärten von Adam und Eva : Heterotopien, Idyllen und Paradiese in „Adam und Evelyn" von Ingo Schulze
Maier, Saara (2018)
Maier, Saara
2018
Saksan kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma - DP in German Language, Culture and Translation
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-03-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201803231449
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201803231449
Tiivistelmä
Kirjallisuudentutkimuksen keskityttyä Spatial Turnin ansiosta aiempaa selvemmin tiloihin ja niiden merkitykseen teoksissa, siirtyivät tapahtumapaikat huomion keskipisteeksi. Tässä työssä Ingo Schulzen romaanin ”Adam und Evelyn” analysoiminen tilan teorioiden kautta mahdollistaa sellaisten asioiden huomioimisen, mitä teksti itsessään ei kerro. Näin ollen romaanin tiettyjä tiloja tutkien saadaan selville päähenkilön, Adamin, toiminnan motiiveja ja tunteita näiden takaa.
Työn keskipisteenä ovat romaanissa DDR:ssä, Unkarissa ja Saksan liittotasavallassa esiintyvät puutarhat ja talot, joiden merkityksiä Adamin elämän ja hänen matkansa Itä-Saksasta Länsi-Saksaan kannalta tutkitaan. Michel Foucault:n teoria heterotopioista ja utopioista toimii työssä keskeisessä roolissa ja muiden teorioiden tukena. Näin ollen romaanin puutarhat ja talot saavat merkityksiä aina paratiisista idylliin ja näiden katoaminen voidaan puolestaan yhdistää liminaalisen tilan rakenteelliseen muutokseen ja syvään kriisiin. Analyysistä käy ilmi, että Adam onnistuu korkeintaan fyysisesti siirtymään Länsi-Saksaan, sillä hän jää tietynlaiseen välitilaan. Vaikka hän konkreettisesti onkin matkassaan onnistunut, voidaan analyysin perusteella todeta, että hän elää ajatuksissaan yhä DDR:ssä sijaitsevissa muistoissaan ja näistä luomassaan psyykkisessä paratiisissa.
Tulkitsemalla romaanin puutarhoja ja taloja sekä näihin liittyviä ilmiöitä, voitiin näiden puuttumisen avulla määrittää Adamin todellinen oleskelupaikka teoksen lopussa sekä samalla määrittää paratiisin sijainti, sillä molemmat sijaitsevat hänen muistoissaan ja mielessään. Tässä päähenkilön sopeutumisvaikeuksien saattelemassa matkassa sekä hänen tyytymättömyydessään Länsi-Saksaa kohtaan voitiin nähdä yhteyksiä ostalgia-nimiseen ilmiöön, joka laadittiin kuvaamaan Itä-Saksasta vastahakoisesti Länsi-Saksalaisiksi muuttuneita ja edelleen mennyttä DDR:ää ihannoivien tunnetta.
Työn keskipisteenä ovat romaanissa DDR:ssä, Unkarissa ja Saksan liittotasavallassa esiintyvät puutarhat ja talot, joiden merkityksiä Adamin elämän ja hänen matkansa Itä-Saksasta Länsi-Saksaan kannalta tutkitaan. Michel Foucault:n teoria heterotopioista ja utopioista toimii työssä keskeisessä roolissa ja muiden teorioiden tukena. Näin ollen romaanin puutarhat ja talot saavat merkityksiä aina paratiisista idylliin ja näiden katoaminen voidaan puolestaan yhdistää liminaalisen tilan rakenteelliseen muutokseen ja syvään kriisiin. Analyysistä käy ilmi, että Adam onnistuu korkeintaan fyysisesti siirtymään Länsi-Saksaan, sillä hän jää tietynlaiseen välitilaan. Vaikka hän konkreettisesti onkin matkassaan onnistunut, voidaan analyysin perusteella todeta, että hän elää ajatuksissaan yhä DDR:ssä sijaitsevissa muistoissaan ja näistä luomassaan psyykkisessä paratiisissa.
Tulkitsemalla romaanin puutarhoja ja taloja sekä näihin liittyviä ilmiöitä, voitiin näiden puuttumisen avulla määrittää Adamin todellinen oleskelupaikka teoksen lopussa sekä samalla määrittää paratiisin sijainti, sillä molemmat sijaitsevat hänen muistoissaan ja mielessään. Tässä päähenkilön sopeutumisvaikeuksien saattelemassa matkassa sekä hänen tyytymättömyydessään Länsi-Saksaa kohtaan voitiin nähdä yhteyksiä ostalgia-nimiseen ilmiöön, joka laadittiin kuvaamaan Itä-Saksasta vastahakoisesti Länsi-Saksalaisiksi muuttuneita ja edelleen mennyttä DDR:ää ihannoivien tunnetta.