Valtiot arktista ilmastonmuutosta ratkaisemassa : rooliteoreettinen analyysi Norjan ja Venäjän ilmasto- ja arktisesta politiikasta

Abstract

Ilmastonmuutos on yksi aikamme suurimpia haasteita ja vaikuttaa koko maapallon tulevaisuuteen. Arktisella alueella ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät selkeämmin kuin muualla. Arktisella alueella tapahtuvat muutokset vaikuttavat koko maapalloon. Valtiot ovat toimijoita, joilla olisi valta tehdä ilmastonmuutosta hillitseviä päätöksiä. Kansainvälisen politiikan rooliteorian mukaan valtioilla on erilaisia rooleja kansainvälisessä järjestelmässä. Tutkielmassani tarkastelen rooleja, joita öljyn- ja kaasunporaustoiminnassa aktiiviset Jäämeren rantavaltiot Norja ja Venäjä ottavat suhteessa ilmastonmuutokseen arktisella alueella. Tutkin Norjan ja Venäjän valtiollisia roolikäsityksiä ja roolien toteuttamista liittyen ilmastonmuutokseen arktisella alueella.

Rooliteorian taustalla on ajatus kansainvälisestä politiikasta sosiaalisesti konstruoituna, jolloin myös valtioiden roolit ovat sosiaalisesti luotuja. Rooliteoria esittää roolien syntyvän vuorovaikutuksessa muiden toimijoiden odotusten ja tekojen sekä toimijan omien roolikäsitysten välillä. Kiinnitän tutkielmassani huomiota siihen, että roolien muodostumista mahdollistavat ja rajoittavat sosiaalisessa rakenteessa tapahtuvan roolien vuorovaikutuksen lisäksi rooliteorian ulkopuoliset rakenteet, erityisesti vallitseva talousjärjestelmä (kapitaloseeni), ihmisen mullistava vaikutus maapalloon (antroposeeni) sekä alueellinen turvallisuusjärjestelmä. Esitän, että rooliteoreettista tarkastelua onkin hyvä laajentaa siten, että se huomioi myös toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset.

Tutkimusaineistoni koostuu Norjan ja Venäjän poliittisten päätöksentekijöiden puheista liittyen arktiseen alueeseen ja ilmastonmuutokseen. Puheet ajoittuvat vuosien 2013 ja 2017 väliselle ajalle. Analysoin puheita teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tarkastelen myös Norjan ja Venäjän politiikkatoimia liittyen ilmastonmuutokseen ja arktiseen alueeseen kyseisenä aikana. Norjan ja Venäjän poliittisen eliitin puheista ilmenee selkeitä rooleja liittyen ilmastonmuutokseen. Tutkielmani osoittaa, että huolimatta Norjan ja Venäjän varsin erilaisista asemista kansainvälisessä järjestelmässä, rooleissa on paljon samaa. Osa rooleista on päällekkäisiä. Molemmilla tutkituilla valtioilla ilmenee kaksi kantavaa teemaa: taloudellinen kehitys sekä ympäristön hyvinvointi. Muita puheissa rakentuvia rooleja ovat johtajan rooli, vastuunkantajan rooli, esimerkin rooli, yhteistyön ja lain korostajan rooli, suojelijan rooli, turvallisuuden ylläpitäjän rooli sekä ilmastonmuutoksen kieltäjän rooli. Osa rooleista ilmenee molemmilla tutkielmani valtioilla, osa ilmenee vain toisella valtiolla.

Molempien valtioiden vahvimmat roolit liittyvät taloudelliseen kehitykseen sekä ympäristön hyvinvointiin. Norja pyrkii näyttäytymään ilmastonmuutoksen vastustajana samanaikaisesti, kun se hyödyntää arktisen merialueensa resursseja ilmastonmuutosta edistävällä tavalla. Venäjän taloudellisen kehittäjän rooli on avoimempi – myös Venäjä hyödyntää resurssejaan, mutta ei selittele sitä. Vaikka myös Venäjä tuo ilmi huoltaan ympäristön tilasta, se ei aktiivisesti rakenna toimijuuttaan sen varaan.

Molempien valtioiden tapauksessa taloudellisen kehityksen ja ympäristön hyvinvoinnin sopusointua pyritään rakentamaan vahvasti. Arktista aluetta koskevissa puheissa arktiset resurssit ovat vahvasti esillä, mutta niiden etsimisen ja käytön ei nähdä olevan ristiriidassa ilmastonmuutosta hillitsevien toimien kanssa. Tämä problematiikka onkin tutkielmani keskiössä – kuinka valtiot pyrkivät ratkaisemaan tätä ristiriitaa rooliodotustensa puitteissa.

Valtioiden ilmastonmuutokseen ja arktiseen alueeseen liittyvien roolien voidaan nähdä kuvastavan pyrkimystä ratkaista nykyisen talousmallin mukaisen talouskasvun ja ympäristön hyvinvoinnin välille muodostuvan ristiriidan. Vaikka Venäjän ja Norjan roolit kansainvälisessä järjestelmässä ovat muutoin hyvin erilaisia, ovat molemmat valtiot sitoutuneet vahvasti fossiilikapitalismiin. Molemmat valtiot toimivat aktiivisesti öljyn- ja kaasunporauksessa arktisella alueella. Norjan tapauksessa roolien ristiriitaisuus on selkeää. Norja haluaa näyttäytyä vahvana ilmastonmuutoksen vastustajana samalla, kun se toimii aktiivisesti öljyn- ja kaasunporauksen saralla. Venäjän tapauksessa roolit ovat tasapainoisempia. Fossiilisten polttoaineiden tuotanto on sille taloudellisesti tärkeää, eikä Venäjä pyri oikeuttamaan sitä muilla kuin taloudellisilla argumenteilla.