Verkkotoimittajan täydentyvä omatunto? : Haastattelututkimus eettisestä harkinnasta verkon kiireen puristuksessa
Kerttula, Anu (2018)
Kerttula, Anu
2018
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-03-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201803161417
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201803161417
Tiivistelmä
Suomessa toimittajakunta on itse luonut eettisen säännöstön, jota se on myös sitoutunut noudattamaan. Journalismintutkijat epäilevät, että mediakentän kiristynyt kilpailu on alkanut näkyä uutisoinnin luonteessa ja vaikuttaa myös ammatilliseen etiikkaan. Ajan henki suosii juttujen tekemisessä riskinottoa, eikä virheellisen tiedon välittämisestä ole tekijälle välttämättä lainkaan seuraamuksia. Tutkielma selvittää, miten eettinen harkinta ilmenee verkon kiireisessä uutistyössä.
Kun Journalistin ohjeita vuonna 2005 muutettiin, ohjeisiin lisättiin kohta, jonka mukaan uutisen voi julkaista rajallisten tietojen perusteella, kunhan uutista päivitetään heti kun uutta tietoa on saatavilla. Kysyn tutkielmassani, ilmeneekö yleistynyt käytäntö julkaista uutisia rajallisten tietojen perusteella jollakin tavalla toimittajien käsityksessä omasta ammatti-identiteetistään.
Tein seitsemän teemahaastattelua eri puolilla Suomea asuvien verkkotoimittajien kanssa. Kysyin heiltä muun muassa, millaisen aseman ammatillinen etiikka saa työn arkisten kiireiden keskellä, ja miten he toimivat tilanteissa, joissa vaaditaan erityistä eettistä harkintaa tietojen oikeellisuuden osalta. Analysoin teemahaastatteluilla tuottamani aineiston teemoittelun avulla.
Keskeisin tutkimustulokseni on, että eettinen harkinta on vahvasti, joskin ristiriitaisesti, läsnä verkkotoimittajan työssä. Erimielisiä vastaajat olivat siitä, mitä on rajallinen tieto, jota Journalistin ohjeissa sivutaan. Pohdin, voiko ohjeiden kyseistä viittausta käyttää väärin, esimerkiksi oikeuttamaan virheellinen uutisointi silloin, kun asiasta ei vielä tiedetä tarpeeksi. Toinen tärkeä huomio on se, että pääasiallinen syypää juttuihin eksyneisiin virheisiin on aineistoni perusteella toimittaja itse, vaikka samanaikaisesti muista lähteistä kuulee, että äärimmäisyyksiin viritetty uutiskoneisto ei anna myöten laadukkaan työn tekemiselle. Analyysini myös osoittaa, että kiireen sietäminen mielletään perustavanlaatuiseksi osaksi verkkotoimittajan ammatti-identiteettiä.
Kun Journalistin ohjeita vuonna 2005 muutettiin, ohjeisiin lisättiin kohta, jonka mukaan uutisen voi julkaista rajallisten tietojen perusteella, kunhan uutista päivitetään heti kun uutta tietoa on saatavilla. Kysyn tutkielmassani, ilmeneekö yleistynyt käytäntö julkaista uutisia rajallisten tietojen perusteella jollakin tavalla toimittajien käsityksessä omasta ammatti-identiteetistään.
Tein seitsemän teemahaastattelua eri puolilla Suomea asuvien verkkotoimittajien kanssa. Kysyin heiltä muun muassa, millaisen aseman ammatillinen etiikka saa työn arkisten kiireiden keskellä, ja miten he toimivat tilanteissa, joissa vaaditaan erityistä eettistä harkintaa tietojen oikeellisuuden osalta. Analysoin teemahaastatteluilla tuottamani aineiston teemoittelun avulla.
Keskeisin tutkimustulokseni on, että eettinen harkinta on vahvasti, joskin ristiriitaisesti, läsnä verkkotoimittajan työssä. Erimielisiä vastaajat olivat siitä, mitä on rajallinen tieto, jota Journalistin ohjeissa sivutaan. Pohdin, voiko ohjeiden kyseistä viittausta käyttää väärin, esimerkiksi oikeuttamaan virheellinen uutisointi silloin, kun asiasta ei vielä tiedetä tarpeeksi. Toinen tärkeä huomio on se, että pääasiallinen syypää juttuihin eksyneisiin virheisiin on aineistoni perusteella toimittaja itse, vaikka samanaikaisesti muista lähteistä kuulee, että äärimmäisyyksiin viritetty uutiskoneisto ei anna myöten laadukkaan työn tekemiselle. Analyysini myös osoittaa, että kiireen sietäminen mielletään perustavanlaatuiseksi osaksi verkkotoimittajan ammatti-identiteettiä.