Yrityksen palautekulttuuria rakentava viestintä

Abstract

Palautekulttuuri on organisaation palauteviestintää kuvaava käsite. Tässä tutkielmassa se määritellään palautteen antamisen ja saamisen helppoudeksi ja tärkeydeksi organisaation työntekijöiden kokemana. Jokainen organisaation jäsen osallistuu palautekulttuurin muodostamiseen omalla viestinnällään. Olennaisena osana ovat myös organisaation tarjoama tuki ja palautekäytänteet. Näitä tutkimalla voidaan kartoittaa organisaation palautekulttuuria ja löytää ideoita sen kehittämiseen. Lukuisat tutkimukset osoittavat vahvan palautekulttuurin hyödyt työpaikoilla niin yksilö- kuin organisaatiotasollakin.

Tässä tutkielmassa tutkittiin yrityksen palautekulttuuria rakentavaa viestintää henkilöstön näkökulmasta. Tutkielma toteutettiin tapaustutkimuksena suomalaiselle yritykselle. Tutkimusote oli laadullinen ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Haastatteluihin osallistui 12 työntekijää, joista kolme oli tiiminvetäjiä ja yhdeksän tiimiläisiä. Aiemman tutkimuksen perusteella aihetta ryhdyttiin tutkimaan etsimällä vastauksia seuraaviin kysymyksiin: millaisia näkemyksiä ja kokemuksia työntekijöillä on palauteviestinnästä, millaisia seurauksia palauteviestinnällä heidän mukaansa on ja mitä kehityskohteita yrityksen palautekulttuurille löydetään. Tutkielman tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa palautekulttuurista sekä kohdeyritykselle että palaute- ja viestintätutkimuksen kentälle.

Tulokset osoittavat, että kohdeyrityksessä vallitsee erittäin positiivinen suhtautuminen palautteeseen ja palautekulttuurin tila on hyvä. Palautetta kuitenkin haluttiin yksimielisesti lisää ja palauteviestintään toivottiin entistä enemmän avoimuutta. Työntekijän, työsuorituksen, tiimin ja organisaation kehittyminen koettiin palautteen tärkeimpänä seurauksena. Yksi merkittävistä kehitysehdotuksista oli haastateltavien pohdinnoissa noussut tarve palautekoulutukselle, joka edistäisi omaa tietoisuutta vahvuuksistaan ja kehittämiskohteistaan palautteen antajana ja vastaanottajana.

Tutkielman keskeinen tulos oli myös palautteen määrittelemisen ja tulkinnan vaikeus. Kapeimmillaan palautetta kuvattiin tiedoksi työssä suoriutumisesta ja laajimmillaan kaikeksi viestinnäksi, jota tapahtuu yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Erilaisista määritelmistä johtuen esimerkiksi kokemukset annetun tai saadun palautteen määrästä voivat vaihdella. Tulosten perusteella viestinnän tulkitsemisen palautteeksi riippuukin sekä sen vastaanottajasta että antajasta.

Kaikkiaan yrityksen palautekulttuurin muodostavaa viestintää voidaan kuvailla monensuuntaiseksi, keskustelevaksi, vastaanottavaiseksi ja palautesuuntautuneeksi. Suhtautuminen palauteviestintään on kehittymishaluista.