Arkinen jäte : moraalin, etiikan ja vastuun rakentuminen kodin jätekäytännöissä
Lehtokunnas, Taru (2018)
Lehtokunnas, Taru
2018
Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-03-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201803131383
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201803131383
Tiivistelmä
Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani, miten jäte on osana arjen sosiaalisia ja moraalisia järjestyksiä. Kotiin sijoittuvat jätteen järjestämiseen, lajitteluun, kierrättämiseen ja poisheittoon liittyvät käytännöt ovat päivittäinen itsestäänselvyys. Samalla jätteen ulossulkeminen on myös sosiaalinen prosessi, joka rakentaa moraalia ja hallintaa. Tutkielmassani kysyn, miten jätteeseen liittyvä arkinen toiminta rakentaa eettistä suhdettamme siihen sekä miten jätteen hallinta muodostuu päivittäisissä käytännöissä. Tämän lisäksi tarkastelen, millaisia vaihtoehtoja hallinnalle on olemassa.
Aineistoni koostuu kahdestatoista jätepäiväkirjasta sekä päiväkirjojen pohjalta tehdyistä viidestä teemahaastattelusta. Osallistujat kirjasivat päiväkirjaan 1 - 2 viikon ajalta, mitä, millä tavalla ja kuinka paljon he heittivät jätettä kotonaan pois. Haastattelut kestivät puolesta tunnista tuntiin. Olen käyttänyt aineiston analyysimenetelmänä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Kiinnityn tutkielmassani käsitykseen, jossa moraalia ja sosiaalisia järjestyksiä ei tarkastella annettuina, vaan tilanteisesti rakentuvina. Tutkielmani teoreettinen tausta perustuu Steve Woolgarin ja Daniel Neylandin näkemykseen hallinnan muodostumisesta rakentamalla ontologioita ja niihin liittyviä vastuusuhteita arkisille objekteille sekä Michel Foucault’n käsitykseen eettisen subjektiuden muodostumisesta, jota käytän Gay Hawkinsiin tukeutuen. Lisäksi hyödynnän Hawkinsin vastavuoroisuuden näkökulmaa hallinnalle vaihtoehtoisten jätesuhteiden tarkastelussa.
Tutkielmani keskeisimmät tulokset ovat, että arkisilla kierrätyskäytännöillä on merkittävä rooli tutkittavilleni vastuuntuntoisen kansalaisuuden, ympäristöeettisen toimijuuden sekä järjestyksen ja puhtauden rakentamisessa. Aineistoni käytännöissä jäte määrittyy ontologialtaan sääntelyn ja kategorisoinnin kohteeksi, ympäristöuhkaksi sekä epäjärjestyksen objektiksi. Nämä jätteen ontologiat edellyttävät, että jätettä on hallittava arjessa. Aineistostani oli kuitenkin havaittavissa myös hallinnalle vaihtoehtoisia tapoja olla jätteen kanssa. Näitä olivat esimerkiksi askartelu tai kompostointi, jotka tuottavat iloa ja ruokkivat luovuutta sekä erilaisia taitoja. Tällöin jäte määrittyi uutta elämää tuottavaksi tai luovuuden toteuttamisen mahdollistavaksi materiaksi.
Aineistoni koostuu kahdestatoista jätepäiväkirjasta sekä päiväkirjojen pohjalta tehdyistä viidestä teemahaastattelusta. Osallistujat kirjasivat päiväkirjaan 1 - 2 viikon ajalta, mitä, millä tavalla ja kuinka paljon he heittivät jätettä kotonaan pois. Haastattelut kestivät puolesta tunnista tuntiin. Olen käyttänyt aineiston analyysimenetelmänä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Kiinnityn tutkielmassani käsitykseen, jossa moraalia ja sosiaalisia järjestyksiä ei tarkastella annettuina, vaan tilanteisesti rakentuvina. Tutkielmani teoreettinen tausta perustuu Steve Woolgarin ja Daniel Neylandin näkemykseen hallinnan muodostumisesta rakentamalla ontologioita ja niihin liittyviä vastuusuhteita arkisille objekteille sekä Michel Foucault’n käsitykseen eettisen subjektiuden muodostumisesta, jota käytän Gay Hawkinsiin tukeutuen. Lisäksi hyödynnän Hawkinsin vastavuoroisuuden näkökulmaa hallinnalle vaihtoehtoisten jätesuhteiden tarkastelussa.
Tutkielmani keskeisimmät tulokset ovat, että arkisilla kierrätyskäytännöillä on merkittävä rooli tutkittavilleni vastuuntuntoisen kansalaisuuden, ympäristöeettisen toimijuuden sekä järjestyksen ja puhtauden rakentamisessa. Aineistoni käytännöissä jäte määrittyy ontologialtaan sääntelyn ja kategorisoinnin kohteeksi, ympäristöuhkaksi sekä epäjärjestyksen objektiksi. Nämä jätteen ontologiat edellyttävät, että jätettä on hallittava arjessa. Aineistostani oli kuitenkin havaittavissa myös hallinnalle vaihtoehtoisia tapoja olla jätteen kanssa. Näitä olivat esimerkiksi askartelu tai kompostointi, jotka tuottavat iloa ja ruokkivat luovuutta sekä erilaisia taitoja. Tällöin jäte määrittyi uutta elämää tuottavaksi tai luovuuden toteuttamisen mahdollistavaksi materiaksi.