Migration and identity in Victor Hernández Cruz's poetry
Korpio, Hanna (2018)
Korpio, Hanna
2018
Englannin kielen, kirjallisuuden ja kääntämisen tutkinto-ohjelma - DP in English Language, Literature and Translation
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-03-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201803131380
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201803131380
Tiivistelmä
Tämä pro gradu –tutkielma käsittelee identiteetin rakentumista sekä kokemuksia siirtolaisuudesta Puerto Ricossa syntyneen ja New Yorkissa suuren osan elämästään asuneen runoilijan Victor Hernández Cruzin teoksissa. Tutkimuksen aineistona on käytetty Cruzin runoja ja esseitä, joissa toistuvat erityisesti siirtolaisuuteen liittyvät teemat. Cruz palaakin monissa kirjoituksissaan nuoruutensa New Yorkiin, kuitenkin samalla yhdistäen kaupunkikuvauksiin kotisaarensa trooppisia maisemia sekä käyttämänsä kielen että kuvakielen keinoin. Hänen teoksissaan yhdistyvät omaleimaisella tavalla useammat eri kielet ja kulttuurit, varsinkin angloamerikkalainen sekä puertoricolainen kulttuuriperintö, minkä vuoksi myös kirjoituksista välittyvät identiteettikäsitykset ja siirtolaisuuden kokemukset voidaan nähdä ennen kaikkea hybridisinä, liikkuvina sekä moniulotteisina.
Tutkielman alkupuolisko koostuu teoriaosuudesta, jossa esitellään pääpiirteittäin yksilön identiteetin rakentumiselle olennaisia teorioita muun muassa Stuart Hallin sekä Edward Saidin kulttuuri-identiteettiin sekä kansallisidentiteettiin liittyviin näkemyksiin pohjautuen. Myös muita jälkikolonialistisen kirjallisuustieteen, kulttuurintutkimuksen ja siirtolaiskirjallisuuden teorioita sovelletaan varsinkin analyysiosiossa. Tutkielman alussa käsitellään historiallisen ja yhteiskunnallisen kontekstin luomiseksi myös puertoricolaisten siirtolaisten historiaa New Yorkissa, heidän vaikutustaan kaupungin kirjallisuuteen ja taiteeseen sekä Puerto Ricon ja Yhdysvaltojen välistä siirtomaasuhdetta.
Kuten monet muutkin aikalaisistaan, myös Cruz sekoittelee espanjan ja englannin kieliä taidokkaasti teoksissaan. Lisäksi hän usein tarkastelee erityisellä hartaudella New Yorkin rikasta musiikkielämää, joka selvästi on yksi kulttuurisen yhteenkuuluvuuden lähde puertoricolaisten siirtolaisten keskuudessa. Tutkimuksen analyysiosio jakautuukin kolmeen eri aihealueeseen, jotka erityisen voimakkaasti liittyvät identiteettiin sekä siirtolaisuuden kokemuksiin Cruzin runoudessa: paikkaan ja ympäristöön, kieleen sekä musiikkiin. Analyysissa korostuu myös kodin ja kuulumisen tunteen käsitteet sekä kahden maailman välissä elämisen kokemukset, mitkä osaltaan vaikuttavat siirtolaisen joustavan identiteetin rakentumiseen.
Tutkimuksessa havaittiin, että Cruzin teoksista välittyvä identiteettikäsitys noudattelee jälkimodernistisen ajan näkemyksiä pirstaleisesta, moniulotteisesta ja hybridisestä identiteetistä, joka on jatkuvasti altis muutoksille. Cruz haastaa kansallisidentiteetin merkityksen monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja teoksista huokuva identiteettikäsitys laajeneekin kohti transnationaalista ja moninaista identiteettiä, jossa yksilöllä on mahdollisuus liikkua joustavasti monen erilaisen identiteetin välillä. Vaikka Cruzin mukaan puertoricolaisten siirtolaisten elämä on monelta osin värittynyt juurettomuuden ja kahden maailman välissä elämisen kokemuksilla, he ovat ehkä juuri siksi kokeilunhaluisia esimerkiksi kirjallisuudessa ja musiikissa. Syntyneet teokset yhdistelevät täten usein vanhaa ja uutta, menneisyyttä ja nykyisyyttä sekä erilaisia tyylilajeja, kieliä ja kulttuureja.
Tutkielman alkupuolisko koostuu teoriaosuudesta, jossa esitellään pääpiirteittäin yksilön identiteetin rakentumiselle olennaisia teorioita muun muassa Stuart Hallin sekä Edward Saidin kulttuuri-identiteettiin sekä kansallisidentiteettiin liittyviin näkemyksiin pohjautuen. Myös muita jälkikolonialistisen kirjallisuustieteen, kulttuurintutkimuksen ja siirtolaiskirjallisuuden teorioita sovelletaan varsinkin analyysiosiossa. Tutkielman alussa käsitellään historiallisen ja yhteiskunnallisen kontekstin luomiseksi myös puertoricolaisten siirtolaisten historiaa New Yorkissa, heidän vaikutustaan kaupungin kirjallisuuteen ja taiteeseen sekä Puerto Ricon ja Yhdysvaltojen välistä siirtomaasuhdetta.
Kuten monet muutkin aikalaisistaan, myös Cruz sekoittelee espanjan ja englannin kieliä taidokkaasti teoksissaan. Lisäksi hän usein tarkastelee erityisellä hartaudella New Yorkin rikasta musiikkielämää, joka selvästi on yksi kulttuurisen yhteenkuuluvuuden lähde puertoricolaisten siirtolaisten keskuudessa. Tutkimuksen analyysiosio jakautuukin kolmeen eri aihealueeseen, jotka erityisen voimakkaasti liittyvät identiteettiin sekä siirtolaisuuden kokemuksiin Cruzin runoudessa: paikkaan ja ympäristöön, kieleen sekä musiikkiin. Analyysissa korostuu myös kodin ja kuulumisen tunteen käsitteet sekä kahden maailman välissä elämisen kokemukset, mitkä osaltaan vaikuttavat siirtolaisen joustavan identiteetin rakentumiseen.
Tutkimuksessa havaittiin, että Cruzin teoksista välittyvä identiteettikäsitys noudattelee jälkimodernistisen ajan näkemyksiä pirstaleisesta, moniulotteisesta ja hybridisestä identiteetistä, joka on jatkuvasti altis muutoksille. Cruz haastaa kansallisidentiteetin merkityksen monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja teoksista huokuva identiteettikäsitys laajeneekin kohti transnationaalista ja moninaista identiteettiä, jossa yksilöllä on mahdollisuus liikkua joustavasti monen erilaisen identiteetin välillä. Vaikka Cruzin mukaan puertoricolaisten siirtolaisten elämä on monelta osin värittynyt juurettomuuden ja kahden maailman välissä elämisen kokemuksilla, he ovat ehkä juuri siksi kokeilunhaluisia esimerkiksi kirjallisuudessa ja musiikissa. Syntyneet teokset yhdistelevät täten usein vanhaa ja uutta, menneisyyttä ja nykyisyyttä sekä erilaisia tyylilajeja, kieliä ja kulttuureja.