Varga-Neményi -opetusmenetelmä suomalaisessa koulukontekstissa
Tornberg, Anni (2018)
Tornberg, Anni
2018
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-03-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201803121361
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201803121361
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisena suomalaistettu Varga-Neményi -oppimateriaali ja opetusmenetelmä näyttäytyvät suomalaisessa koulukontekstissa. Tavoitteena oli saada selville, miten oppimateriaali ja opetusmenetelmä ovat muokkautuneet tullessaan osaksi suomalaista peruskoulua sekä millaisia kokemuksia alkuopetuksen luokanopettajilla on Varga-Neményi -opetusmenetelmän käytöstä matematiikan opetuksessa.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui Varga-Neményi -opetusmenetelmän esittelystä, oppimateriaalin tarkastelusta ja matematiikan opettamiseen ja oppimiseen liittyvistä asioista. Teoriaosaan liittyviä asioita tarkasteltiin erityisesti Varga-Neményi -opetusmenetelmän näkökulmasta katsoen. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus ja siinä käytettiin fenomenologis-hermeneuttista lähestymistapaa.
Tutkimuksen kohdejoukon muodostivat Varga-Neményi -opetusmenetelmän ja oppimateriaalin parissa työskentelevä Anni Lampinen sekä viisi Varga-Neményi -opetusmenetelmää käyttävää alkuopetuksen luokanopettajaa. Jokainen luokanopettajista oli käynyt Varga-Neményi -koulutukset, he olivat käyttäneet opetusmenetelmää matematiikan opettamisessa vähintään yhden lukuvuoden ajan sekä heillä oli käytössään menetelmän mukainen oppimateriaalisarja. Tutkimukseen valittiin viisi luokanopettajaa kolmesta eri maakunnasta, jotta otos saatiin mahdollisimman monipuoliseksi.
Tutkimuksessa tarkasteltiin oppimateriaalia ja opetusmenetelmää teemahaastattelun avulla. Teemahaastattelut etenivät etukäteen päätettyjen teemojen mukaisesti ja ne toteutettiin joulukuun 2017 ja tammikuun 2018 aikana. Tutkimusaineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Sisällönanalyysin tarkoituksena oli kuvata haastattelun sisältöä sanallisessa muodossa.
Tutkimus osoitti, että oppimateriaalin muokkaus on kohdistunut opettajan oppaaseen, oppilaan kirjaan ja muuhun materiaaliin. Muokkauksen avulla oli tarkoitus luoda suomalaiseen kulttuuriin sekä menetelmän mukaiseen opettamiseen ja oppimiseen soveltuva oppimateriaalikokonaisuus. Tulokset osoittivat, että suomalaistettu oppimateriaali tukee hyvin opettajan työtä. Tutkimuksen mukaan opetusmenetelmä näyttäytyy suomalaisessa koulukontekstissa oppimateriaalin sekä opetusmenetelmän toteuttamisen ja koulutusten kautta. Aineistosta välittyi, että opetusmenetelmän toteuttaminen vaatii tarvittavat resurssit sekä opettajan henkilökohtaisen kiinnostuksen.
Tutkimuksen mukaan luokanopettajat kokevat menetelmän hyödyiksi runsaan toiminnallisuuden ja konkretian, erilaisten oppijoiden huomioimisen, menetelmän mukaisen ajattelutavan, oppimiselle ja opettamiselle suotuisan ilmapiirin, menetelmän ja opetussuunnitelman yhteneväisyyden sekä opettamisen ja oppimisen ilon. Opetusmenetelmän haasteiksi tuloksista välittyi menetelmän mukainen ajattelutapa, jota oppilaan kirjan tehtävät heijastavat, tarvittavien resurssien puuttuminen ja menetelmän sisäistämisen vaikeus. Opetusmenetelmä vaati opettajalta menetelmän omaksumista, tuntien rakenteen ja sisällön hallintaa, aktiivista roolia oppitunnilla sekä henkilökohtaista motivaatiota ja aikaa.
Tutkimus ei tuota niin sanottuja lakeja, mutta lisää ymmärrystä kyseisen opetusmenetelmän ja oppimateriaalin muodosta ja käytöstä suomalaisessa koulukontekstissa. Tutkimuksen avulla päästään syvemmälle opetusmenetelmään ja sen tuomiin hyötyihin sekä haasteisiin matematiikan opetuksessa.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui Varga-Neményi -opetusmenetelmän esittelystä, oppimateriaalin tarkastelusta ja matematiikan opettamiseen ja oppimiseen liittyvistä asioista. Teoriaosaan liittyviä asioita tarkasteltiin erityisesti Varga-Neményi -opetusmenetelmän näkökulmasta katsoen. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus ja siinä käytettiin fenomenologis-hermeneuttista lähestymistapaa.
Tutkimuksen kohdejoukon muodostivat Varga-Neményi -opetusmenetelmän ja oppimateriaalin parissa työskentelevä Anni Lampinen sekä viisi Varga-Neményi -opetusmenetelmää käyttävää alkuopetuksen luokanopettajaa. Jokainen luokanopettajista oli käynyt Varga-Neményi -koulutukset, he olivat käyttäneet opetusmenetelmää matematiikan opettamisessa vähintään yhden lukuvuoden ajan sekä heillä oli käytössään menetelmän mukainen oppimateriaalisarja. Tutkimukseen valittiin viisi luokanopettajaa kolmesta eri maakunnasta, jotta otos saatiin mahdollisimman monipuoliseksi.
Tutkimuksessa tarkasteltiin oppimateriaalia ja opetusmenetelmää teemahaastattelun avulla. Teemahaastattelut etenivät etukäteen päätettyjen teemojen mukaisesti ja ne toteutettiin joulukuun 2017 ja tammikuun 2018 aikana. Tutkimusaineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Sisällönanalyysin tarkoituksena oli kuvata haastattelun sisältöä sanallisessa muodossa.
Tutkimus osoitti, että oppimateriaalin muokkaus on kohdistunut opettajan oppaaseen, oppilaan kirjaan ja muuhun materiaaliin. Muokkauksen avulla oli tarkoitus luoda suomalaiseen kulttuuriin sekä menetelmän mukaiseen opettamiseen ja oppimiseen soveltuva oppimateriaalikokonaisuus. Tulokset osoittivat, että suomalaistettu oppimateriaali tukee hyvin opettajan työtä. Tutkimuksen mukaan opetusmenetelmä näyttäytyy suomalaisessa koulukontekstissa oppimateriaalin sekä opetusmenetelmän toteuttamisen ja koulutusten kautta. Aineistosta välittyi, että opetusmenetelmän toteuttaminen vaatii tarvittavat resurssit sekä opettajan henkilökohtaisen kiinnostuksen.
Tutkimuksen mukaan luokanopettajat kokevat menetelmän hyödyiksi runsaan toiminnallisuuden ja konkretian, erilaisten oppijoiden huomioimisen, menetelmän mukaisen ajattelutavan, oppimiselle ja opettamiselle suotuisan ilmapiirin, menetelmän ja opetussuunnitelman yhteneväisyyden sekä opettamisen ja oppimisen ilon. Opetusmenetelmän haasteiksi tuloksista välittyi menetelmän mukainen ajattelutapa, jota oppilaan kirjan tehtävät heijastavat, tarvittavien resurssien puuttuminen ja menetelmän sisäistämisen vaikeus. Opetusmenetelmä vaati opettajalta menetelmän omaksumista, tuntien rakenteen ja sisällön hallintaa, aktiivista roolia oppitunnilla sekä henkilökohtaista motivaatiota ja aikaa.
Tutkimus ei tuota niin sanottuja lakeja, mutta lisää ymmärrystä kyseisen opetusmenetelmän ja oppimateriaalin muodosta ja käytöstä suomalaisessa koulukontekstissa. Tutkimuksen avulla päästään syvemmälle opetusmenetelmään ja sen tuomiin hyötyihin sekä haasteisiin matematiikan opetuksessa.