Svenska i vardagen, värdefull arbetserfarenhet och nya vänner : en diskursanalytisk studie av finska språkstuderandes erfarenheter av språkpraktiken i Sverige, Danmark och på Färöarna
Joensuu, Elisa (2018)
2018
Pohjoismaisten kielten tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Scandinavian Languages
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-03-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201803091357
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201803091357
Tiivistelmä
Tarkastelen tutkielmassani yliopisto-opiskelijoiden kirjoittamia kieliharjoitteluraportteja, jotka on kirjoitettu osana pohjoismaisten kielten/ruotsin kielen kandidaatintutkintoa Suomessa. Aineistoni sisältää 8 kieliharjoitteluraporttia, jotka on kirjoitettu vuosien 2012–2016 aikana. Raporteissa opiskelijat kertovat kieliharjoittelustansa, sekä pohtivat kokemuksiansa kielestä, kulttuurista ja yhteiskunnallisista piirteistä harjoittelumaassa.
Tutkimukseni tavoitteena on diskursiivisesti selvittää, kuinka pohjoismaisten kielten/ruotsin kielen opiskelijat puhuvat raporteissaan kieliharjoittelusta, jonka he ovat suorittaneet joko työskentelemällä tai osallistumalla Nordkurs-kielikurssille pohjoismaissa Suomen ulkopuolella. Tutkimustavoitteen saavuttaakseni käytän kolmea tutkimuskysymystä. Ensinnäkin tutkin, mitä ja miten opiskelijat puhuvat raporteissaan ajatuksistaan ennen kieliharjoittelua ja kokemuksistaan kieliharjoittelun aikana. Toiseksi selvitän, mikä merkitys kieliharjoittelulla on pohjoismaisten kielten/ruotsin opiskelijalle. Kolmanneksi kartoitan, mitä sellaisia huomioita opiskelijat tekevät raporteissaan, joita suomalaisten yliopistojen olisi hyvä huomioida suunnitellessaan kieliharjoittelun toteutusta.
Tutkimukseni pohjautuu pääosin Ernesto Laclaun ja Chantal Mouffen (1985) diskurssiteoriaan sekä Norman Faircloughn (1995) kriittiseen diskurssianalyysiin. Diskurssianalyysin ohella käytän sosiolingvistiikan teorioita muun muassa sosiaalisesta verkostosta, murteista, motivaatiosta ja asenteista. Olen analysoinut kieliharjoitteluraportit laadullisen diskurssianalyysin avulla tutkien, mitä opiskelijat kirjoittavat raporteissaan. Raporttien keskeisimpien teemojen perusteella olen muodostanut kolme diskurssia – upplevelsediskurs (kokemusdiskurssi), nyttodiskurs (hyötydiskurssi) ja organisatorisk diskurs (organisatorinen diskurssi).
Analyysissa tarkastelen, miten diskurssit rakentuvat opiskelijoiden raporteissa. Olen valinnut kullekin diskurssille keskeiset käsitteet (nodalpunkter) ja tutkinut, mitä ja millaisin sanavalinnoin (ekvivalenser) opiskelijat puhuvat näitä käsitteitä vastaavista teemoista, mitä he eivät raporteissaan mainitse (det diskursiva fältet), sekä mikä merkitys kontekstilla on raporttien sisällölle (diskursordning).
Tutkimukseni tavoitteena on diskursiivisesti selvittää, kuinka pohjoismaisten kielten/ruotsin kielen opiskelijat puhuvat raporteissaan kieliharjoittelusta, jonka he ovat suorittaneet joko työskentelemällä tai osallistumalla Nordkurs-kielikurssille pohjoismaissa Suomen ulkopuolella. Tutkimustavoitteen saavuttaakseni käytän kolmea tutkimuskysymystä. Ensinnäkin tutkin, mitä ja miten opiskelijat puhuvat raporteissaan ajatuksistaan ennen kieliharjoittelua ja kokemuksistaan kieliharjoittelun aikana. Toiseksi selvitän, mikä merkitys kieliharjoittelulla on pohjoismaisten kielten/ruotsin opiskelijalle. Kolmanneksi kartoitan, mitä sellaisia huomioita opiskelijat tekevät raporteissaan, joita suomalaisten yliopistojen olisi hyvä huomioida suunnitellessaan kieliharjoittelun toteutusta.
Tutkimukseni pohjautuu pääosin Ernesto Laclaun ja Chantal Mouffen (1985) diskurssiteoriaan sekä Norman Faircloughn (1995) kriittiseen diskurssianalyysiin. Diskurssianalyysin ohella käytän sosiolingvistiikan teorioita muun muassa sosiaalisesta verkostosta, murteista, motivaatiosta ja asenteista. Olen analysoinut kieliharjoitteluraportit laadullisen diskurssianalyysin avulla tutkien, mitä opiskelijat kirjoittavat raporteissaan. Raporttien keskeisimpien teemojen perusteella olen muodostanut kolme diskurssia – upplevelsediskurs (kokemusdiskurssi), nyttodiskurs (hyötydiskurssi) ja organisatorisk diskurs (organisatorinen diskurssi).
Analyysissa tarkastelen, miten diskurssit rakentuvat opiskelijoiden raporteissa. Olen valinnut kullekin diskurssille keskeiset käsitteet (nodalpunkter) ja tutkinut, mitä ja millaisin sanavalinnoin (ekvivalenser) opiskelijat puhuvat näitä käsitteitä vastaavista teemoista, mitä he eivät raporteissaan mainitse (det diskursiva fältet), sekä mikä merkitys kontekstilla on raporttien sisällölle (diskursordning).