Child growth stunting and development in Malawi
Teivaanmäki, Tiina (2018)
Teivaanmäki, Tiina
Tampere University Press
2018
Kansainvälinen lääketiede - International health
Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta - Faculty of Medicine and Life Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2018-03-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0673-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0673-1
Tiivistelmä
Maailmassa 159 miljoonaa alle viisivuotiasta lasta kasvaa aliravitsemuksen vuoksi kasvuhäiriöisenä. Noin 36% näistä lapsista asuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Odotuspituudesta jääminen johtuu kroonisesta aliravitsemuksesta. Sen on osoitettu olevan yhteydessä kuolleisuuteen, sairastuvuuteen ja varhaislapsuuden kehityksen ongelmiin.
Tämä väitöskirja perustuu neljään osajulkaisuun. Väitöskirjan tavoitteina oli kuvata ja tutkia odotuspituudesta jäämisen ja mahdollisen saavutuskasvun ajoitusta matalan tulotason maissa. Lisäksi tavoitteina oli tutkia varhaisen kehityksen ja koulumenestyksen yhteyttä sekä lapsuuden kasvun ja nuoruusajan älykkyyden ja masennusoireiden yhteyttä.
Tässä Lungwena Child Survival Studyssa (LCSS) 831 lasta seurattiin sikiöajalta 15-vuotiaiksi. Tutkittavien lasten kasvu mitattiin säännöllisesti. Lisäksi lasten kehitystä tutkittiin 5 vuoden iässä, matematiikan taitoja 12 vuoden iässä ja puberteettikehitystä, älykkyyttä ja masennusoireita 15 vuoden iässä. Älykkyyttä tutkittiin Raven’s Coloured Matrices-testillä reaktioajalla ja matematiikan kokeella, ja masennusoireita Short Mood and Feelings-kyselyllä (SMFQ). 5-vuotiaiden lasten kehityksen ja 12-vuotiaiden matematiikan taitojen yhteyttä tutkittiin regressioanalyysilla. Mahdolliset sekoittavat tekijät lisättiin malleihin, ja moni-imputointia (MI) käytettiin tarvittaessa.
Kaksivuotiaista kohortin jäsenistä 80%:n ja 15-vuotiaista 37%:n suhteellinen pituus oli vähemmän kuin -2 keskihajontayksikköä (SD). Suurin osa lapsista, jotka olivat kaksivuotiaina odotuspituuttaan lyhyempiä, ylittivät seuranta-aikana -2 SD:n rajan. Vain 9% pojista ja 20% tytöistä olivat 15-vuotiaina pitkällä puberteettikehityksessään. Suurempi kokonaiskehitystä kuvaavan summamuuttujan arvo 5-vuotiaana ennusti parempaa tulosta matematiikan kokeessa 12-vuotiaana. Nopeampi pituuskasvu 24 kuukauden ja 15 vuoden iän välillä oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä Raven’s Coloured Matrices-tulokseen, mutta ei reaktioaikaan tai matematiikan kokeen tulokseen. Tämä yhteys heikkeni kun käytyjen kouluvuosien määrä lisättiin regressiomalliin mahdollisena sekoittavana tekijänä. Keskimääräinen pistemäärä SMFQ:ssa oli 15. Tässä kyselyssä 11 pistettä tai enemmän on kliinisesti merkittävien masennusoireiden yleisesti käytetty raja-arvo. Syntymäpaino, pituuskasvu, sukupuoli tai puberteettiaste eivät olleet yhteydessä SMFQ:n tulokseen ensisijaisessa analyysissa, jossa puuttuva aineisto paikattiin moni-imputoinnilla. Herkkyysanalyysi tehtiin aineistolla, joka sisälsi vain ne kohortin nuoret, joilla ei ollut puuttuvaa aineistoa. Tässä analyysissa syntymäpaino oli negatiivisesti ja tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä SMFQ:n tuloksen kanssa.
Yhteenvetona totean, että saavutuskasvu on mahdollista koko väitöskirjan kohortin seuranta-aikana, syntymästä 15 ikävuoteen asti. Myöhäinen puberteetti saattaa tarjota mahdollisuuden saavutuskasvuun myös teini-iässä. Varhaisella kehityksellä on yhteys myöhempään koulumenestykseen ja lapsuuden pituuskasvu ennustaa älykkyystestissä menestymistä nuoruusiässä. Koulutus saattaa vaikuttaa pituuskasvun ja älykkyyden yhteyteen. Pienellä syntymäpainolla voi olla merkitystä nuoruusiän masennusoireiden kehittymisessä.
Tämä väitöskirja perustuu neljään osajulkaisuun. Väitöskirjan tavoitteina oli kuvata ja tutkia odotuspituudesta jäämisen ja mahdollisen saavutuskasvun ajoitusta matalan tulotason maissa. Lisäksi tavoitteina oli tutkia varhaisen kehityksen ja koulumenestyksen yhteyttä sekä lapsuuden kasvun ja nuoruusajan älykkyyden ja masennusoireiden yhteyttä.
Tässä Lungwena Child Survival Studyssa (LCSS) 831 lasta seurattiin sikiöajalta 15-vuotiaiksi. Tutkittavien lasten kasvu mitattiin säännöllisesti. Lisäksi lasten kehitystä tutkittiin 5 vuoden iässä, matematiikan taitoja 12 vuoden iässä ja puberteettikehitystä, älykkyyttä ja masennusoireita 15 vuoden iässä. Älykkyyttä tutkittiin Raven’s Coloured Matrices-testillä reaktioajalla ja matematiikan kokeella, ja masennusoireita Short Mood and Feelings-kyselyllä (SMFQ). 5-vuotiaiden lasten kehityksen ja 12-vuotiaiden matematiikan taitojen yhteyttä tutkittiin regressioanalyysilla. Mahdolliset sekoittavat tekijät lisättiin malleihin, ja moni-imputointia (MI) käytettiin tarvittaessa.
Kaksivuotiaista kohortin jäsenistä 80%:n ja 15-vuotiaista 37%:n suhteellinen pituus oli vähemmän kuin -2 keskihajontayksikköä (SD). Suurin osa lapsista, jotka olivat kaksivuotiaina odotuspituuttaan lyhyempiä, ylittivät seuranta-aikana -2 SD:n rajan. Vain 9% pojista ja 20% tytöistä olivat 15-vuotiaina pitkällä puberteettikehityksessään. Suurempi kokonaiskehitystä kuvaavan summamuuttujan arvo 5-vuotiaana ennusti parempaa tulosta matematiikan kokeessa 12-vuotiaana. Nopeampi pituuskasvu 24 kuukauden ja 15 vuoden iän välillä oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä Raven’s Coloured Matrices-tulokseen, mutta ei reaktioaikaan tai matematiikan kokeen tulokseen. Tämä yhteys heikkeni kun käytyjen kouluvuosien määrä lisättiin regressiomalliin mahdollisena sekoittavana tekijänä. Keskimääräinen pistemäärä SMFQ:ssa oli 15. Tässä kyselyssä 11 pistettä tai enemmän on kliinisesti merkittävien masennusoireiden yleisesti käytetty raja-arvo. Syntymäpaino, pituuskasvu, sukupuoli tai puberteettiaste eivät olleet yhteydessä SMFQ:n tulokseen ensisijaisessa analyysissa, jossa puuttuva aineisto paikattiin moni-imputoinnilla. Herkkyysanalyysi tehtiin aineistolla, joka sisälsi vain ne kohortin nuoret, joilla ei ollut puuttuvaa aineistoa. Tässä analyysissa syntymäpaino oli negatiivisesti ja tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä SMFQ:n tuloksen kanssa.
Yhteenvetona totean, että saavutuskasvu on mahdollista koko väitöskirjan kohortin seuranta-aikana, syntymästä 15 ikävuoteen asti. Myöhäinen puberteetti saattaa tarjota mahdollisuuden saavutuskasvuun myös teini-iässä. Varhaisella kehityksellä on yhteys myöhempään koulumenestykseen ja lapsuuden pituuskasvu ennustaa älykkyystestissä menestymistä nuoruusiässä. Koulutus saattaa vaikuttaa pituuskasvun ja älykkyyden yhteyteen. Pienellä syntymäpainolla voi olla merkitystä nuoruusiän masennusoireiden kehittymisessä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4674]