Poetics at the Interface : Patterns of Thought and Protocols of Reading in Studies of Thomas Pynchon’s V.
Björninen, Samuli (2018)
Björninen, Samuli
Tampere University Press
2018
Yleinen kirjallisuustiede - Comparative Literature
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2018-03-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0685-4
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0685-4
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee poetiikan, lukemisen teorioiden ja yhden kirjailijan tuotantoa tulkitsevan tutkimuksen suhdetta. Lähestyn aihetta yhdysvaltalaisen Thomas Pynchonin ja tämän romaaneita käsittelevän runsaslukuisen tutkimuskirjallisuuden kautta. Tutkin kirjallisuustieteellistä lukemisen protokollaa kartoittamalla kekseliäiden ja omalaatuistenkin yksittäisten tulkintojen ja yleisluontoisen poetiikan teorian välistä aluetta. Työssä määrittelen poetiikan Jonathan Cullerin, kirjallisuusfenomenologien ja reader-response -teoreetikkojen oppien pohjalta lukemisen teoriaksi. Näin ymmärrettynä poetiikka tutkii kirjallisen tekstin tulkinnan ja analyysin taustalla vaikuttavia havainnon, ymmärtämisen ja kognition prosesseja. Tämän näkökulmanvaihdoksen ansiosta huomaamme, että systemaattisen poetiikan kysymykset muistuttavat kognitiivisen kirjallisuudentutkimuksen, lukuprosessin empiirisen tutkimuksen ja jälkiklassisen narratologian tutkimusongelmia.
Tutkimukseni kiinnittyy vuoroin poetiikan teorioihin lukemisen proseduureista, vuoroin Pynchon-luentoihin, joiden analyyttisia valintoja voidaan kuvata lukemiseen tarkentavan poetiikan avulla. Tutkijat ovat huomanneet, että vaikka Pynchonin temaattista ja kirjallista repertuaaria pidetään poikkeuksellisen laajana, tutkimuksessa päädytään samanlaisiin tuloksiin hämmästyttävän usein. Samat teemat ja keinot nähdään merkittävinä kokonaisuuden kannalta, ja tutkimuksessa jopa siteerataan samoja kohtia teoksista. Mutta miksi jotkin teemat ovat keskeisempiä kuin toiset? Miksi jotkin Pynchonin rakenteellisista ratkaisuista tuntuvat kertovan meille, mistä teoksissa on lopulta kyse? Miksi jotkin katkelmat voivat vaikuttaa ohittamattomilta teoksen kokonaistulkinnassa?
Vastauksia hakiessaan tutkielma etsii jalansijaa lukemisen konventioiden ja tekstin kognitiivisen prosessoinnin väliltä. Työn teoriaosassa eritellään lukuproseduureja ja tulkinallisia malleja ja huomataan, että rakenteelliset metaforat, miniatyyrianalogiat ja tematisoivat lukutavat ylittävät tämän kuilun. Kaikkien näiden lukutapojen teoretisoinnissa vedotaan kirjallisiin konventioihin tai traditioon, mutta samalla niiden nähdään kytkeytyvän erottamattomasti kognition ja havainnon prosesseihin. Työn analyysiosassa tarkastellaan Pynchonin esikoisromaani V.:n (1963) tulkintoja tutkimuskirjallisuudessa. Lukemisprotokollan ja tulkinnallisten proseduurien tarkastelu kääntyy menetelmäksi, jonka avulla voimme lukea ja tulkita sekä V.:tä itseään että tutkijoiden siitä tekemiä tulkintoja. Työn eräänlaisena mottona toimii kirjallisuudentutkija Robert Scholesin ajatus, että lukemisen protokollat voidaan ymmärtää menetelmällisesti vain tiettyyn pisteeseen asti. Työ lähestyy tätä pistettä suunasta, jossa kirjallisuudentutkimuksen lukuproseduurit alkavat sekoittua yleisempiin tulkinnan ja havainnon prosesseihin.
Tutkimukseni kiinnittyy vuoroin poetiikan teorioihin lukemisen proseduureista, vuoroin Pynchon-luentoihin, joiden analyyttisia valintoja voidaan kuvata lukemiseen tarkentavan poetiikan avulla. Tutkijat ovat huomanneet, että vaikka Pynchonin temaattista ja kirjallista repertuaaria pidetään poikkeuksellisen laajana, tutkimuksessa päädytään samanlaisiin tuloksiin hämmästyttävän usein. Samat teemat ja keinot nähdään merkittävinä kokonaisuuden kannalta, ja tutkimuksessa jopa siteerataan samoja kohtia teoksista. Mutta miksi jotkin teemat ovat keskeisempiä kuin toiset? Miksi jotkin Pynchonin rakenteellisista ratkaisuista tuntuvat kertovan meille, mistä teoksissa on lopulta kyse? Miksi jotkin katkelmat voivat vaikuttaa ohittamattomilta teoksen kokonaistulkinnassa?
Vastauksia hakiessaan tutkielma etsii jalansijaa lukemisen konventioiden ja tekstin kognitiivisen prosessoinnin väliltä. Työn teoriaosassa eritellään lukuproseduureja ja tulkinallisia malleja ja huomataan, että rakenteelliset metaforat, miniatyyrianalogiat ja tematisoivat lukutavat ylittävät tämän kuilun. Kaikkien näiden lukutapojen teoretisoinnissa vedotaan kirjallisiin konventioihin tai traditioon, mutta samalla niiden nähdään kytkeytyvän erottamattomasti kognition ja havainnon prosesseihin. Työn analyysiosassa tarkastellaan Pynchonin esikoisromaani V.:n (1963) tulkintoja tutkimuskirjallisuudessa. Lukemisprotokollan ja tulkinnallisten proseduurien tarkastelu kääntyy menetelmäksi, jonka avulla voimme lukea ja tulkita sekä V.:tä itseään että tutkijoiden siitä tekemiä tulkintoja. Työn eräänlaisena mottona toimii kirjallisuudentutkija Robert Scholesin ajatus, että lukemisen protokollat voidaan ymmärtää menetelmällisesti vain tiettyyn pisteeseen asti. Työ lähestyy tätä pistettä suunasta, jossa kirjallisuudentutkimuksen lukuproseduurit alkavat sekoittua yleisempiin tulkinnan ja havainnon prosesseihin.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4943]