Miten taloudelliset tekijät vaikuttavat valtioiden demokraattisuuteen? : Tutkimus taloudellisen eriarvoisuuden vaikutuksesta demokratiaan

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia valtioiden demokraattisuuteen vaikuttajia tekijöitä. Tutkimuksen pääpaino on taloudellisissa tekijöissä, joita ovat bruttokansantuotteen keskiarvo ja mediaani sekä gini-kerroin. Muita selittäviä tekijöitä ovat valtioiden korruptoituneisuus sekä kristittyjen ja muslimien osuus valtion väestöstä. Taloudellisen kehityksen ja demokratian välistä riippuvuussuhdetta on pidetty ilmeisenä, mutta taloudellisen eriarvoisuuden tutkiminen ei ole saanut yhtä suurta suosiota. Vaikka taloudellista kehitystä ja hyvinvointia pidetään demokratiaa edistävinä tekijöinä, on tärkeää myös tarkastella, kuinka tämä taloudellinen vauraus jakaantuu yhteiskunnassa. Tässä tutkimuksessa taloudellisen eriarvoisuuden ja demokratian välistä suhdetta tutkitaan gini-kertoimen lisäksi mediaanibruttokansantuotteen avulla. Sen ja demokratian välistä riippuvuussuhdetta ei ole tutkittu aiemmin.

Muut selittävät tekijät ovat valtioiden korruptoituneisuus sekä kristittyjen ja muslimien osuus väestöstä. Tutkimuskirjallisuuden valossa korruption tiedetään olevan haitallista yhteiskunnan toimivuudelle ja lisäävän taloudellista eriarvoisuutta. Demokratian nähdäänkin vähentävän korruption ilmenemistä ja vähäisen korruption lisäävän demokratiaa. Aiempien tutkimusten perusteella kristittyjen suuri osuus väestöstä on nähty demokratiaa edesauttavana tekijänä, kun taas muslimien suuri osuus väestöstä on nähty demokratialle haitallisena.

Analyysissa demokratian mittarina käytetään Freedom Housen demokratiamittaria Freedom in the World. Tiedot valtioiden bruttokansantuotteen keskiarvosta ja gini-kertoimista on saatavilla Maailmanpankilta. Aineisto mediaanibruttokansantuotteesta on peräisin brittiläiseltä hyväntekeväisyysjärjestöltä Giving What We Can. Tiedot valtioiden korruptoituneisuudesta on tuottanut Transparency International. Kristittyjen ja muslimien määrät on saatu uskontoihin keskittyneeltä Association of Religion Data Archives -organisaatiolta. Analyysissa ovat mukana kaikki maailman itsenäiset valtiot ja valtioita tarkastellaan vuonna 2014. Demokratian ja selittävien tekijöiden välistä suhdetta tutkitaan parametristen ja epäparametristen korrelaatioiden avulla. Lisäksi aineiston tarkasteluun käytetään frekvenssijakaumia ja hajontakuvioita.

Selittävistä tekijöistä parhaiten demokratia-asteen vaihteluita selittävät valtioiden korruptoituneisuus ja kristittyjen suuri osuus väestöstä. Vähäinen korruptio ja kristittyjen suuri osuus siten edesauttavat demokratiaa. Taloudellisista tekijöistä mediaanibruttokansantuote vaikuttaa demokratia-asteen vaihteluihin eniten. Demokratian kannalta on suotuisaa, että väestön enemmistöllä on kohtuullinen tulotaso, ja tällöin ei haittaa, vaikka tulonjakauma olisi jossakin määrin epätasainen.