Terveysalan opettajien näkemyksiä valmentavasta opettamisesta ammattikorkeakoulussa
Vallenius, Pia (2018)
2018
Terveystieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-02-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201803051330
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201803051330
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata valmentavaa opettamista ammattikorkeakoulun terveysalan opettajien näkökulmasta. Terveysalan opetuksessa valmentaminen on aiheena vähän tutkittu ja aikaisempaa tutkimustietoa terveysalan opettajien näkökulmasta on niukasti. Valmentaminen on opetukseen tullut uusi pedagoginen taito, jolla vahvistetaan oppilaiden aktiivisen oppimisen keinoja ja itseluottamusta. Pedagogiset ohjaustaidot korostuvat entisestään tulevaisuudessa, kun oppilaiden ajattelutaitojen ohjaaminen, oppimaan oppiminen ja itseohjautuvuus ovat opetuksen keskiössä. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa, miten valmentava opettaminen ilmenee terveysalan opetuksessa.
Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimusaineisto kerättiin yksilöhaastattelemalla ammattikorkeakoulun terveysalanopettajia (N=10). Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tutkimuksen mukaan valmentava opettaminen terveysalan opettajien näkökulmasta ilmeni opettamisen laajana tausta-ajatuksena, opiskelijan laaja-alaisena itseohjautuvuutena, opetusmenetelmän vaativuutena terveysalan opetuksessa, opettajan erilaisina rooleina ja valmentavan opetusotteen soveltamisena eri opetusmenetelmiin.
Johtopäätöksinä voidaan todeta valmentavan opetusotteen lisäävän opiskelijoiden sitoutumista oppimiseensa, itseohjautuvuutta ja motivaatiota. Valmentavan pedagogiikan todettiin valmistavan opiskelijoita kohtaamaan työelämän muuttuvia vaatimuksia. Valmentavaan opettamiseen suhtauduttiin terveysalalla ristiriitaisesti. Valmentavaan opetusotteeseen liittyi epävarmuus opiskelijoiden perusosaamisen kehittymisestä, vaikka toisaalta valmentavassa opetusotteessa nähtiin terveysalalla pitkään käytössä olleita pedagogisia elementtejä. Valmentava opettaminen tarvitsee vielä selkiyttämistä terveysalalla sekä valmentavan osaamisen kehittämistä. Tutkimus osoitti tarpeen arviointimenetelmien kehittämiselle ja opetussuunnitelmien rakentamiselle valmentavaa opetusotetta tukevaksi. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää opetuksen ja opettajien koulutuksen kehittämisessä.
Jatkotutkimusaiheina mielenkiintoista olisi tutkia opiskelijoiden kokemuksia valmentavasta opetuksesta, valmentavan opetusotteen mahdollisista vaikutuksista tutkintojen suorittamisnopeuksiin sekä työllistymiseen valmistumisen jälkeen. Tiimityöskentelyn keskeisen roolin vuoksi, hyödyllistä olisi tutkia miten edistää opiskelijoiden dialogista tiimiytymistä ja tiimin kehittämistä oppimisen ympäristönä. Lisäksi valmentavaa opettamista olisi mielenkiintoista tutkia työelämäyhteistyön kehittämisen näkökulmasta, josta avautuu useita hyödyllisiä ja kiinnostavia jatkotutkimuskohteita.
Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimusaineisto kerättiin yksilöhaastattelemalla ammattikorkeakoulun terveysalanopettajia (N=10). Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tutkimuksen mukaan valmentava opettaminen terveysalan opettajien näkökulmasta ilmeni opettamisen laajana tausta-ajatuksena, opiskelijan laaja-alaisena itseohjautuvuutena, opetusmenetelmän vaativuutena terveysalan opetuksessa, opettajan erilaisina rooleina ja valmentavan opetusotteen soveltamisena eri opetusmenetelmiin.
Johtopäätöksinä voidaan todeta valmentavan opetusotteen lisäävän opiskelijoiden sitoutumista oppimiseensa, itseohjautuvuutta ja motivaatiota. Valmentavan pedagogiikan todettiin valmistavan opiskelijoita kohtaamaan työelämän muuttuvia vaatimuksia. Valmentavaan opettamiseen suhtauduttiin terveysalalla ristiriitaisesti. Valmentavaan opetusotteeseen liittyi epävarmuus opiskelijoiden perusosaamisen kehittymisestä, vaikka toisaalta valmentavassa opetusotteessa nähtiin terveysalalla pitkään käytössä olleita pedagogisia elementtejä. Valmentava opettaminen tarvitsee vielä selkiyttämistä terveysalalla sekä valmentavan osaamisen kehittämistä. Tutkimus osoitti tarpeen arviointimenetelmien kehittämiselle ja opetussuunnitelmien rakentamiselle valmentavaa opetusotetta tukevaksi. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää opetuksen ja opettajien koulutuksen kehittämisessä.
Jatkotutkimusaiheina mielenkiintoista olisi tutkia opiskelijoiden kokemuksia valmentavasta opetuksesta, valmentavan opetusotteen mahdollisista vaikutuksista tutkintojen suorittamisnopeuksiin sekä työllistymiseen valmistumisen jälkeen. Tiimityöskentelyn keskeisen roolin vuoksi, hyödyllistä olisi tutkia miten edistää opiskelijoiden dialogista tiimiytymistä ja tiimin kehittämistä oppimisen ympäristönä. Lisäksi valmentavaa opettamista olisi mielenkiintoista tutkia työelämäyhteistyön kehittämisen näkökulmasta, josta avautuu useita hyödyllisiä ja kiinnostavia jatkotutkimuskohteita.