Palvelijat, kriitikot ja tavalliset tallaajat : Lukiolaisten käsityksiä toimittajan työstä
Tuominen, Nette (2018)
2018
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-02-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201803051324
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201803051324
Tiivistelmä
Miten sinä kuvailisit nykypäivän toimittajan työpäivää? Tiedätkö missä toimittaja päivisin liikkuu ja kuka tuo hänelle juttuaiheet kirjoitettavaksi? Entäpä jos unohtaisit verkkojournalismin kokonaan ja keskittyisit ajatuksissasi vain sanomalehtijutun kokoamiseen työpäivän aikana. Ei ole niin helppoa ymmärtää, mitä kaikkea kuuluu toimittajan työpäivään. Entä jos olisit syntynyt lähes digitaaliselle aikakaudella ja melkein kaikki lukemasi journalismi olisi sähköisessä muodossa. Silloin olisi kenties vielä vaikeampaa ymmärtää sanomalehtijournalistin työpäivän muodostumista.
Tässä Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen lukiolaisten käsityksiä uutistyötä tekevän sanomalehtitoimittajan onnistuneesta ja epäonnistuneesta työpäivästä. Vaikka ei ole nykyhetken mukaista ajatella toimittajan tekevän vain juttuja paperiseen sanomalehteen, halusin rajata tutkimusasetelmani käsittelemään perinteisenä pidettyä journalistin työpäivää. Tutkimukseni tavoitteena on kartoittaa, millaisia mielikuvia lukiolaisilla on toimittajan työstä. Tarkoituksenani ei ole selvittää kattavaa ja absoluuttista totuutta suomalaisten nuorten mielipiteistä, vaan pureutua tietyn rajatun joukon käsityksiin journalistin ammatista. Haluan tutkimukseni avulla tuoda oman osuuteni siihen keskusteluun, jota käydään digitalisoituneen median ympärillä.
Keräsin aineistoni keskisuuresta suomalaisesta lukiosta keväällä 2016. Kohderyhmänäni toimii lukion toisen vuoden äidinkielen kurssin oppilaat. Aineistoni laajuus on 27 oppilasta, jotka ovat iältään 17–19-vuotiaita. Tutkimukseni kuuluu empiirisen tutkimusmaailman piiriin, sillä tutkin nuorten käsityksiä välillisen tarinankerronnan kautta. Tutkimusmenetelmänäni käytän eläytymismenetelmää, jonka avulla lukiolaiset vastaavat heille esitettyyn kehyskertomukseen. Kehyskertomuksista toinen käsittelee onnistunutta ja toinen epäonnistunutta toimittajan työpäivää. Kehyskertomukset jaetaan oppilaille satunnaisessa järjestyksessä, ja jokainen vastaa vain yhteen kertomukseen. Tutkimusmenetelmässäni nuoret eläytyvät kuviteltuun tilanteeseen. Vastuksiin ei ole olemassa oikeita tai vääriä vastauksia. Vain mielikuvia nuorten keskuudesta.
Analysoin aineiston ensin karkean teemoittelun avulla kahteen isoon pääryhmään: onnistuneisiin ja epäonnistuneisiin työpäiviin. Teemoittelun jälkeen analysoin aineistosta vastausten samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia, minkä avulla muodostan mielikuvista kolme tyyppitoimittajien ryhmää ja nimeän ne. Nuorten ajatuksissa toimittajat mieltyvät joko lukijoiden palvelijoiksi, kriitikoiksi tai tavallisiksi tallaajiksi. Tarkastalen tyyppiryhmien avulla, millainen rooli haastatteluilla ja tiedonhaulla on toimittajan työpäivissä. Kuinka suureen rooliin nousevat valokuvat ja visuaalisuus? Mitkä seikat lopulta vaikuttavat siihen, että nuoren ajatuksissa toimittaja epäonnistuu tai onnistuu työpäivässään?
Tässä Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen lukiolaisten käsityksiä uutistyötä tekevän sanomalehtitoimittajan onnistuneesta ja epäonnistuneesta työpäivästä. Vaikka ei ole nykyhetken mukaista ajatella toimittajan tekevän vain juttuja paperiseen sanomalehteen, halusin rajata tutkimusasetelmani käsittelemään perinteisenä pidettyä journalistin työpäivää. Tutkimukseni tavoitteena on kartoittaa, millaisia mielikuvia lukiolaisilla on toimittajan työstä. Tarkoituksenani ei ole selvittää kattavaa ja absoluuttista totuutta suomalaisten nuorten mielipiteistä, vaan pureutua tietyn rajatun joukon käsityksiin journalistin ammatista. Haluan tutkimukseni avulla tuoda oman osuuteni siihen keskusteluun, jota käydään digitalisoituneen median ympärillä.
Keräsin aineistoni keskisuuresta suomalaisesta lukiosta keväällä 2016. Kohderyhmänäni toimii lukion toisen vuoden äidinkielen kurssin oppilaat. Aineistoni laajuus on 27 oppilasta, jotka ovat iältään 17–19-vuotiaita. Tutkimukseni kuuluu empiirisen tutkimusmaailman piiriin, sillä tutkin nuorten käsityksiä välillisen tarinankerronnan kautta. Tutkimusmenetelmänäni käytän eläytymismenetelmää, jonka avulla lukiolaiset vastaavat heille esitettyyn kehyskertomukseen. Kehyskertomuksista toinen käsittelee onnistunutta ja toinen epäonnistunutta toimittajan työpäivää. Kehyskertomukset jaetaan oppilaille satunnaisessa järjestyksessä, ja jokainen vastaa vain yhteen kertomukseen. Tutkimusmenetelmässäni nuoret eläytyvät kuviteltuun tilanteeseen. Vastuksiin ei ole olemassa oikeita tai vääriä vastauksia. Vain mielikuvia nuorten keskuudesta.
Analysoin aineiston ensin karkean teemoittelun avulla kahteen isoon pääryhmään: onnistuneisiin ja epäonnistuneisiin työpäiviin. Teemoittelun jälkeen analysoin aineistosta vastausten samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia, minkä avulla muodostan mielikuvista kolme tyyppitoimittajien ryhmää ja nimeän ne. Nuorten ajatuksissa toimittajat mieltyvät joko lukijoiden palvelijoiksi, kriitikoiksi tai tavallisiksi tallaajiksi. Tarkastalen tyyppiryhmien avulla, millainen rooli haastatteluilla ja tiedonhaulla on toimittajan työpäivissä. Kuinka suureen rooliin nousevat valokuvat ja visuaalisuus? Mitkä seikat lopulta vaikuttavat siihen, että nuoren ajatuksissa toimittaja epäonnistuu tai onnistuu työpäivässään?