Henkilökohtaisen oppimisympäristön (PLE) pedagogiset ja teknologiset kriteerit ammatillisessa koulutuksessa ja ammatillisessa korkeakoulutuksessa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida, millaisia pedagogisia ja teknologisia lähtökohtia ja kriteerejä liittyy henkilökohtaiseen oppimisympäristöön, Personal Learning Environment (PLE). Mitä ovat henkilökohtaisen oppimisympäristön hyödyt ja haasteet? Miten henkilökohtaista oppimisympäristöä voidaan hyödyntää ammatillisessa koulutuksessa ja ammatillisessa korkeakoulutuksessa? Tarkoitus oli luoda kokonaiskuva henkilökohtaisesta oppimisympäristöstä. Se voi auttaa opiskelijoita ja opettajia PLE:n suunnittelussa.

Keskeisinä pedagogisina taustateorioina olivat sosiaalikonstruktivismi, itseohjautuva oppiminen, käytäntöyhteisöjen -teoria ja konnektivismi. Teknologiset taustateoriat käsittelivät avoimia oppimisympäristöjä, sosiaalisen median Web 2.0-4.0 -palveluja, oppimisanalytiikkaa ja lisättyä todellisuutta.

Tutkimuskysymykset olivat 1) millaisia pedagogisia ja teknologisia kriteerejä tutkimuskirjallisuudessa asetetaan henkilökohtaiselle oppimisympäristölle? 2) miten ammatillisten opettajaopiskelijoiden näkemyksiä voidaan ymmärtää ja tulkita PLE:n pedagogisten ja teknologisten kriteerien avulla? Ensimmäiseen kysymykseen vastattiin integroivan kirjallisuuskatsauksen kautta. Sen tutkimusaineistona oli 61 akateemista PLE tutkimusta ja -artikkelia. Toisen kysymyksen aineisto kerättiin lomakekyselyllä (N 36) PLE:tä ja e-portfoliota opinnoissaan hyödyntäneiltä ammatillisilta opettajaopiskelijoilta.

Integroivan kirjallisuuskatsauksen aineisto luokiteltiin pedagogisesti (P) ja teknologisesti (T) suuntautuneisiin tutkimuksiin. Pedagoginen aineisto sisälsi kaksi painotusta. Henkilökohtainen oppimisympäristö elinikäisen oppimisen ja ammatillisen kasvun edistäjänä (P1) ja henkilökohtainen oppimisympäristö oppimisprosessin ohjauksessa (P2). Teknologinen aineisto sisälsi kolme painotusta. PLE sosiaalisen median Web 2.0 -työvälineillä ja -palveluilla toteutettuna (T1), sosiaalisen median Web 2.0 -työvälineillä ja -palveluilla toteutetun PLE:n suhde oppilaitoksen tai organisaation verkko-oppimisympäristöihin ja -muihin digitaalisiin palveluihin (T2), PLE koulutusinstituution tarjoamilla digitaalisilla työvälineillä ja -palveluilla toteutettuna (iPLE) (T3). Luokittelun pohjalta analysoitiin myös ammatillisten opettajaopiskelijoiden näkemyksiä.

Integroivan kirjallisuuskatsauksen luokassa P1 havaittiin, että henkilökohtainen oppimisympäristö sisältää henkilökohtaisen oppimisverkoston, Personal Learning Network (PLN) ja e-portfolion. Niihin voi sisältyä oppimispäiväkirjoja. PLE:n keskeisiä ominaisuuksia olivat itseohjautuvuuden-, itsesäätelytaitojen- ja osaamisen kehittäminen, riippumattomuus, personointi, omistajuus, autonomia, voimaantuminen, adaptiivisyys, yhteisöllinen oppiminen, verkostoituminen ja motivointi. Toiminnallisesti PLE:n tulee mahdollistaa oppimisympäristön hallinta ja personointi, oman verkkoprofiilin ja verkkoidentiteetin kehittäminen, oman osaamisen osoittaminen ja -kehittäminen, oman oppimisprosessin suunnittelu ja -hallinta, oppimisen monitorointi, -reflektointi ja -arviointi, sekä sisältöjen-, informaation- ja resurssien hallinta, yhteisöllinen ja yhteistoiminnallinen oppiminen ja verkostoituminen. Ammatilliset opettajaopiskelijat korostivat tässä luokassa yksilöllisen oppimispolun suunnittelua ja -ohjausta, henkilökohtaistamista, oman osaamisen kehittämistä ja työelämäyhteistyötä PLE:n avulla. E-portfoliossa korostui oman osaamisen näkyväksi tekeminen, -urasuunnittelu ja -työnhaku. Yksityisen- ja työverkkoprofiilin suunnittelu nähtiin tärkeäksi.

Luokassa P2 PLE:n kriteerit muodostuivat henkilökohtaista oppimisympäristöä edistävän oppimisprosessin suunnittelun lähtökohdista, sekä opettajien ja opiskelijoiden rooleista. Opettajien havaittiin olevan yhteisöllisen oppimisprosessin suunnittelijoita, oppimisen ohjaajia, arvioijia ja kehittäjiä. Heidän tulisi kyetä ohjaamaan opiskelijoitaan siinä, miten opiskelija voi kehittää itsesäätelytaitojaan ja osaamistaan PLE:n avulla. PLE:n merkitys vaihtelee formaalin koulutuksen oppimisprosessin suunnittelu- ja aloitusvaiheessa, toteutusvaiheessa, sekä päätös- ja kehittämisvaiheessa. Keskeisenä johtopäätöksenä oli, että PLE:tä tulisi voida hyödyntää koko opintojen ajan omien tavoitteiden asettelussa, reflektoinnissa, osaamisen arvioinnissa ja -kehittämisessä. Se tekee PLE:n oppijalle merkitykselliseksi ja tukee ammatillista kasvua. Ammatilliset opettajaopiskelijat painottivat, että PLE:n pedagogisen merkityksen kirkastaminen opiskelijoille on tärkeää heti opintojen alussa. He korostivat yhteisten tavoitteiden-, toimintamallien-, ohjauksen- ja arvioinnin sopimista. He näkivät, että työpaikkaohjaajien ja -arvioijien osallistuminen opiskelijan henkilökohtaiseen oppimisympäristöön voi helpottaa työpaikalla tapahtuvaa ohjausta ja osaamisen arviointia. Ammatillisessa koulutuksessa ja ammatillisessa korkeakoulutuksessa työelämäyhteistyö ja työssä tapahtuva oppiminen on tärkeää ottaa huomioon PLE:tä tukevan oppimisprosessin suunnittelussa.

Integroivan kirjallisuuskatsauksen pohjalta PLE:n teknologisia vaatimuksia ja kriteerejä olivat seuraavat. PLE on personoitava, kollaboratiivinen ja yhteisöllinen, mobiili, ubiikki, saavutettava, helppokäyttöinen, dynaaminen, adaptiivinen ja kehittyvä, monipuolinen, joustava erilaisiin käyttötarpeisiin ja avoin, mutta tietoturvallinen. Luokan T1 tutkimuksissa korostui, että jos opiskelijat voivat vapaasti hyödyntää sosiaalisen median Web 2.0 -sovelluksia PLE:n toteuttamiseen, se parantaa heidän oppimismotivaatiotaan ja digitaalisten välineiden käyttötaitoja. Luokassa T2 havaittiin, että kyseiseillä web-sovelluksilla toteutettu PLE on usein hankalasti yhteensovitettavissa oppilaitosten verkko-oppimisympäristöjen kanssa. Se näkyy heikkona käytettävyytenä ja hajanaisena oppimisprosessina. Luokan T3 tutkimuksissa havaittiin, että oppilaitosten iPLE tai e-portfoliopalvelut voivat helpottaa käytettävyyttä ja oppilaitosten opetusjärjestelyjä. Niiden haasteena on PLE:n omistajuus ja käytön jatkuvuus opintojen jälkeen. Ammatilliset opettajaopiskelijat pitivät sosiaalisen median web-pohjaisia sovelluksia käyttökelpoisimpina henkilökohtaisen oppimisympäristön rakentamiseen. Myös oppilaitoksen e-portfolio (iPLE) sai kannatusta. Eniten Web 2.0 -työvälineitä tai -palveluja löytyi oman osaamisen-, omien sisältöjen- ja aineistojen hallintaan, sekä verkostoitumiseen ja työelämäyhteistyöhön. Varsinkin blogit, aineistojen hallinnan pilvipalvelut ja verkkoyhteisöt nähtiin PLE:n suhteen tärkeiksi. Esille nousi, että opiskelijoille tulisi tarjota opintojen alussa verkkotyövälineiden ”työkalupakki”. Se helpottaa PLE:n ja e-portfolion käytön aloittamista. Ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen korkeakoulutuksen näkökulmasta PLE:n toteuttamisessa painottuivat työelämän vaatimukset, teknologian helppokäyttöisyys, tietojärjestelmien keskinäiset yhteensopivuudet, sekä tietoturva ja -suojakysymykset.

Tulevassa PLE tutkimuksessa korostuvat luultavasti oppimisanalytiikka, tekoäly ja laajennettu todellisuus (Web 3.0 - 4.0). Miten ne edistävät oppijan itseohjautuvuutta, -itsesäätelytaitoja ja PLE:n personointia? Miten niitä hyödynnetään PLE:tä tukevan oppimisprosessin suunnittelussa? Henkilökohtaisen oppimisympäristön suhde koulutusorganisaatioiden tietojärjestelmiin säilyy tutkimuskohteena. Miten PLE:n adaptiivisuus, omistajuus ja prosessimaisuus voidaan toteuttaa, kun yksilö on monen erilaisen tietojärjestelmän vanki kotona, koulussa, työssä ja harrastuksissa? Eri tietojärjestelmien yhteensopivuutta kehitetään tosin jatkuvasti. Se helpottaa oppijan omista lähtökohdista rakennetun PLE:n toteuttamista formaalin koulutuksen verkko-oppimisympäristöistä riippumatta.