Esi- ja alkuopetuksen yhteistyön vaatimukset kasvatusyhteisölle
Kangas, Piia (2018)
Kangas, Piia
2018
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-02-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201802211283
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201802211283
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia vaatimuksia esi- ja alkuopetuksen yhteistyö asettaa kasvatusyhteisölle. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, millaisena päiväkodin johtajan ja koulun rehtorin rooli koetaan esi- ja alkuopetuksen yhteistyössä. Tutkimuksen kohteena olivat esi- ja alkuopettajien, päiväkodin johtajien sekä koulun rehtoreiden kokemukset ja käsitykset esi- ja alkuopetuksen yhteistyöstä.
Tutkimuksessa perehdyttiin kasvatushenkilöstön omiin kokemuksiin ja käsityksiin, minkä vuoksi tutkimussuuntaukseksi valikoitui fenomenografia. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluilla, joihin osallistui kaksi esiopettajaa, kaksi alkuopettajaa, kaksi päiväkodin johtajaa ja yksi koulun rehtori. Aineiston analyysissä käytettiin teorialähtöistä analyysiä.
Tutkimustulokset osoittivat, että esi- ja alkuopetuksen yhteistyön taustalla vaikutti erilaisia asioita. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö asetti kasvatusyhteisölle vaatimuksia, jotka voidaan jakaa neljään erilaiseen kategoriaan. Ensimmäinen kategoria oli erilaiset kirjalliset asiakirjat, jotka ohjaavat esi- ja alkuopetuksen toteutusta. Toisen kategorian muodostivat kasvatushenkilöstön asenne ja motivaatio esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä kohtaan. Kolmas kategoria oli erilaiset käytännön järjestelyt, kuten aikataululliset haasteet, esi- ja alkuopetuksen sijainnit toisiinsa nähden sekä ryhmäkoot. Neljäs kategoria oli tiimityö ja yhteisopettajuus, mikä vaikutti esi- ja alkuopettajien toimintaan esi- ja alkuopetuksen yhteistyössä.
Päiväkodin johtajan ja koulun rehtorin roolia tutkimuksessa käsiteltiin sekä esi- ja alkuopettajien näkökulmasta, että päiväkodin johtajan ja koulun rehtorin näkökulmasta. Tutkimuksen tuloksista selvisi, että päiväkodin johtajalta ja koulun rehtorilta odotetaan tukea, kannustusta, ohjeita, osallistumista suunnitteluprosessiin sekä vastuunjakamista esi- ja alkuopettajille. Päiväkodin johtajan ja koulun rehtorin omalla esimerkillä koettiin olevan merkitystä esi- ja alkuopetuksen yhteistyön toteutuksessa. Huomionarvoista oli kuitenkin päiväkodin johtajaan ja koulun rehtoriin kohdistuvat erilaiset odotukset: päiväkodin johtajalta odotettiin laajempaa osallistumista esi- ja alkuopetuksen yhteistyöhön kuin koulun rehtorilta.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että esi- ja alkuopetuksen yhteistyön toteutus ei ole yksinkertaista, vaan se asettaa erilaisia vaatimuksia kasvatusyhteisölle. Kun nämä vaatimukset otetaan huomioon toimintaa suunniteltaessa, yhteistyön toteutus helpottuu ja monipuolistuu. Päiväkodin johtajan ja koulun rehtorin roolia ei tule myöskään unohtaa esi- ja alkuopetuksen yhteistyössä, sillä he ovat voimavara ja tuki, kun lähdetään suunnittelemaan ja toteuttamaan monipuolista yhteistyötä esi- ja alkuopetuksen välillä.
Tutkimuksessa perehdyttiin kasvatushenkilöstön omiin kokemuksiin ja käsityksiin, minkä vuoksi tutkimussuuntaukseksi valikoitui fenomenografia. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluilla, joihin osallistui kaksi esiopettajaa, kaksi alkuopettajaa, kaksi päiväkodin johtajaa ja yksi koulun rehtori. Aineiston analyysissä käytettiin teorialähtöistä analyysiä.
Tutkimustulokset osoittivat, että esi- ja alkuopetuksen yhteistyön taustalla vaikutti erilaisia asioita. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö asetti kasvatusyhteisölle vaatimuksia, jotka voidaan jakaa neljään erilaiseen kategoriaan. Ensimmäinen kategoria oli erilaiset kirjalliset asiakirjat, jotka ohjaavat esi- ja alkuopetuksen toteutusta. Toisen kategorian muodostivat kasvatushenkilöstön asenne ja motivaatio esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä kohtaan. Kolmas kategoria oli erilaiset käytännön järjestelyt, kuten aikataululliset haasteet, esi- ja alkuopetuksen sijainnit toisiinsa nähden sekä ryhmäkoot. Neljäs kategoria oli tiimityö ja yhteisopettajuus, mikä vaikutti esi- ja alkuopettajien toimintaan esi- ja alkuopetuksen yhteistyössä.
Päiväkodin johtajan ja koulun rehtorin roolia tutkimuksessa käsiteltiin sekä esi- ja alkuopettajien näkökulmasta, että päiväkodin johtajan ja koulun rehtorin näkökulmasta. Tutkimuksen tuloksista selvisi, että päiväkodin johtajalta ja koulun rehtorilta odotetaan tukea, kannustusta, ohjeita, osallistumista suunnitteluprosessiin sekä vastuunjakamista esi- ja alkuopettajille. Päiväkodin johtajan ja koulun rehtorin omalla esimerkillä koettiin olevan merkitystä esi- ja alkuopetuksen yhteistyön toteutuksessa. Huomionarvoista oli kuitenkin päiväkodin johtajaan ja koulun rehtoriin kohdistuvat erilaiset odotukset: päiväkodin johtajalta odotettiin laajempaa osallistumista esi- ja alkuopetuksen yhteistyöhön kuin koulun rehtorilta.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että esi- ja alkuopetuksen yhteistyön toteutus ei ole yksinkertaista, vaan se asettaa erilaisia vaatimuksia kasvatusyhteisölle. Kun nämä vaatimukset otetaan huomioon toimintaa suunniteltaessa, yhteistyön toteutus helpottuu ja monipuolistuu. Päiväkodin johtajan ja koulun rehtorin roolia ei tule myöskään unohtaa esi- ja alkuopetuksen yhteistyössä, sillä he ovat voimavara ja tuki, kun lähdetään suunnittelemaan ja toteuttamaan monipuolista yhteistyötä esi- ja alkuopetuksen välillä.