Osakeyhtiön hallituksen huolellisuusvelvollisuus ympäristöasioissa - huolimattomuus yhtiöoikeudellisen vahingonkorvausvastuun perusteena
Salminen, Suvi (2018)
Salminen, Suvi
2018
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-02-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201802211281
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201802211281
Tiivistelmä
Lainopillisia menetelmiä hyödyntäen tutkielmassa tarkastellaan osakeyhtiölain (21.7.2006/624) 1:8 §:n sisältämää johdon huolellisuusvelvollisuutta. Pyrkimyksenä on selvittää, mitä kyseisellä huolellisuusvelvollisuudella tarkoitetaan ja miten se tulisi erityisesti hallitustyöskentelyssä yhtiön ympäristötoimien osalta huomioida. Johdon huolellisuusvelvollisuus liittyy läheisesti osakeyhtiölain 22 luvun sisältämiin vahingonkorvaussäännöksiin − velvoitteen laiminlyöminen voi perustaa johdon jäsenen yhtiöoikeudellisen vahingonkorvausvastuun.
Toisinaan yhtiön toiminnasta voi aiheutua ympäristöllistä vahinkoa, jolloin arvioitavaksi nousevat vahingonkorvausvastuukysymykset. Lähtökohtaisesti yhtiön katsotaan olevan korvausvastuussa toiminnasta aiheutuneesta ympäristövahingosta tuottamuksestaan riippumatta. Tästä huolimatta yhtiön johto voi osaltaan joutua korvausvastuuseen, mikäli esimerkiksi yhtiö tai yhtiön ulkopuolinen vahingonkärsijä kohdistaa korvausvaatimuksensa yhtiön johtoon. Tällöin johdon yhtiöoikeudellisen vahingonkorvausvastuun arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti siihen, kuinka huolellisesti johdon jäsen on arvioitavana olevan ympäristötoimen osalta menetellyt.
Tutkielmalla etsitään vastausta siihen, kuinka osakeyhtiön hallituksen tulisi huolellisuusvelvoitteen mukaan toimia, jotta se voisi välttää ympäristövahingoista arvioitavaksi tulevan yhtiöoikeudellisen vahingonkorvausvastuun. Tutkielmassa tarkastellaan yhtiön ympäristövastuullisuuden toteutumista johdon kannalta keskittyen hallituksen jäsenten ja yhtiön toimitusjohtajan keskinäiseen työskentelyyn ja heidän lainsäädännöllisiin velvoitteisiinsa, sillä niillä voidaan katsoa olevan vaikutusta arvioitavaksi tulevien johdon vastuukysymysten osalta. Se, miten erityisesti hallituksen tulisi huolellisuusvelvoitteen mukaan toimia, määräytyy pitkälti tapauskohtaisesti.
Johdon vastuuarviointiin on vaikutusta esimerkiksi ympäristötoimen luonteella − toimen luonne määrää, katsotaanko toimen kuuluvan hallituksen vai yhtiön toimitusjohtajan toimivaltaan. Erityisesti tutkielmassa käsiteltävillä oikeustapauksilla on pyritty luomaan näkemys siitä, miten tapauksen olosuhteet vaikuttavat vastuun määräytymiseen hallituksen ja toimitusjohtajan välillä suhteessa yhtiöön tai yhtiön ulkopuoliseen vahingonkärsijään. Hallituksen tulisi kiinnittää erityistä huomiota ympäristöluvanvaraisten toimien huolelliseen järjestämiseen, sillä niiden merkittävyys − niin yhtiön kuin yhteiskunnan kannalta − korostaa niiden osalta toteutettavan huolellisuuden merkitystä.
Tutkielman lopulla pohditaan muun muassa johdon vastuun lisäämisen vaikutuksia johdon toimintaan ja edelleen yhtiön ympäristövastuullisuuden toteutumiseen.
Toisinaan yhtiön toiminnasta voi aiheutua ympäristöllistä vahinkoa, jolloin arvioitavaksi nousevat vahingonkorvausvastuukysymykset. Lähtökohtaisesti yhtiön katsotaan olevan korvausvastuussa toiminnasta aiheutuneesta ympäristövahingosta tuottamuksestaan riippumatta. Tästä huolimatta yhtiön johto voi osaltaan joutua korvausvastuuseen, mikäli esimerkiksi yhtiö tai yhtiön ulkopuolinen vahingonkärsijä kohdistaa korvausvaatimuksensa yhtiön johtoon. Tällöin johdon yhtiöoikeudellisen vahingonkorvausvastuun arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti siihen, kuinka huolellisesti johdon jäsen on arvioitavana olevan ympäristötoimen osalta menetellyt.
Tutkielmalla etsitään vastausta siihen, kuinka osakeyhtiön hallituksen tulisi huolellisuusvelvoitteen mukaan toimia, jotta se voisi välttää ympäristövahingoista arvioitavaksi tulevan yhtiöoikeudellisen vahingonkorvausvastuun. Tutkielmassa tarkastellaan yhtiön ympäristövastuullisuuden toteutumista johdon kannalta keskittyen hallituksen jäsenten ja yhtiön toimitusjohtajan keskinäiseen työskentelyyn ja heidän lainsäädännöllisiin velvoitteisiinsa, sillä niillä voidaan katsoa olevan vaikutusta arvioitavaksi tulevien johdon vastuukysymysten osalta. Se, miten erityisesti hallituksen tulisi huolellisuusvelvoitteen mukaan toimia, määräytyy pitkälti tapauskohtaisesti.
Johdon vastuuarviointiin on vaikutusta esimerkiksi ympäristötoimen luonteella − toimen luonne määrää, katsotaanko toimen kuuluvan hallituksen vai yhtiön toimitusjohtajan toimivaltaan. Erityisesti tutkielmassa käsiteltävillä oikeustapauksilla on pyritty luomaan näkemys siitä, miten tapauksen olosuhteet vaikuttavat vastuun määräytymiseen hallituksen ja toimitusjohtajan välillä suhteessa yhtiöön tai yhtiön ulkopuoliseen vahingonkärsijään. Hallituksen tulisi kiinnittää erityistä huomiota ympäristöluvanvaraisten toimien huolelliseen järjestämiseen, sillä niiden merkittävyys − niin yhtiön kuin yhteiskunnan kannalta − korostaa niiden osalta toteutettavan huolellisuuden merkitystä.
Tutkielman lopulla pohditaan muun muassa johdon vastuun lisäämisen vaikutuksia johdon toimintaan ja edelleen yhtiön ympäristövastuullisuuden toteutumiseen.