Kehotietoisuus tanssikasvatuksessa : 3–6-vuotiaiden lasten kehotietoinen tanssi ja sen tutkiminen tanssinopettajan näkökulmasta

Abstract

Tämän pro gradu -työn tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä siitä, mitä kehotietoinen tanssi tarkoittaa ja miten kehotietoisuus näkyy tanssikasvatuksessa. Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita tanssinopetuksesta, jossa oppilaiden omalla liikkeellisellä toteutuksella on tärkeä asema. Tanssi nähdään taiteenlajina, jolla on paljon mahdollisuuksia oppilaiden kehityksen monipuoliseen tukemiseen. Tutkimuksessa oli toimintatutkimuksen piirteitä, koska tutkija tutki ja analysoi omaa toimintaansa tanssikasvattajana. Tutkijan rooli ei siis ollut ainoastaan perinteisen objektiivinen, vaan opettaja-tutkijalla oli aktiivinen rooli osana tutkimusta.

Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti lastentanssiin, eli 3–6-vuotiaiden lasten tanssikasvatukseen. Tutkimusta varten kerättiin videomateriaalia kahden eri lastentanssiryhmän tanssitunneilta, yhteensä kahdeksalta eri opetuskerralta. Aineiston tanssiryhmät olivat tanssin taiteen perusopetuksen piirissä. Videomateriaalista kerättiin tietoa havainnoimalla sitä fenomenologisen reduktion avulla. Tässä tutkimuksessa teoreettinen tausta oli tärkeä, ja aineistosta saatua tietoa peilattiin vahvasti teoreetikkojen ajatuksiin kehotietoisuudesta sekä sen kehityksestä ja opettamisesta. Tärkeimpinä teoreetikkoina tässä pro gradu -työssä olivat Eeva Anttila, Timo Klemola, Maurice Merleau-Ponty ja Jaana Parviainen.

Aineistoa tulkitsemalla löydettiin kolme osa-aluetta, jotka vaikuttavat tanssikasvatuksen mahdollisuuksiin oppilaiden kehotietoisuuden tukemisessa. Ensimmäisenä käsitelty alue on pedagoginen pohdinta tanssikasvatuksen tavoitteista ja tanssin lähtökohdista, joka liittyy vahvasti tanssin uuteen paradigmaan. Kehotietoisuuden arvostaminen vaatii opettajalta tietoista pohdintaa siitä, mikä tanssissa on tärkeää ja minkälaiseksi tanssijaksi ja ihmiseksi hän oppilaitaan haluaa kasvattaa. Opettajan tulee tietää miksi hän käyttää valitsemiaan työtapoja ja millä tavalla ne vaikuttavat esimerkiksi oppilaille syntyvään käsitykseen tanssista. Toinen osa-alue on tietoisen kehollisuuden syntymisen lähtökohdat ja tanssin erityisyys kehollisena taiteenlajina. Tässä kappaleessa käsitellään kehollisuuden kokemuksen muodostumista erityisesti Klemolan liikunnanfilosofian kautta peilaamalla sitä tanssin tapoihin sisällyttää ilmaisun ja varsinaisuuden kokemuksen elementtejä tanssiharjoitteisiin. Kolmas kehotietoiseen tanssikasvatukseen vaikuttava asia on tanssikasvattajan työtä rajaavat tekijät, johon kuuluvat esimerkiksi käytännön haasteet aikatauluineen, opetussuunnitelman rajoitteineen ja tanssikoulujen kilpailuaseman tuomine vaatimuksineen. Tanssinopettaja on tanssikasvattajan lisäksi asiakaspalvelijan asemassa, mikä tuo työhön omat haasteensa. Näiden kolmen osa-alueen avulla tuodaan ilmi yhdenlaista näkökulmaa kehotietoisuudesta tanssikasvatuksessa. Tämä pro gradu -työ perustelee kehotietoisuuden asemaa tanssissa, ja tuo ilmi sen merkittävyyden tanssikasvatuksessa. Lisääntyneen ymmärryksen avulla tanssinopettaja saa välineitä pohtia omaa opetustaan ja kehittää sitä oppilaiden kehotietoisuutta tukevaksi.