Ensihoidon kohtaamia lapsipotilaita kesäkuussa 2015
Korja, Krista (2018)
2018
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Degree Programme in Medicine
Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta - Faculty of Medicine and Life Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-02-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201802191265
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201802191265
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tutkittiin ensihoidon kohtaamia lapsipotilaita kesäkuussa 2015. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia lapsipotilaita ensihoito kohtasi, mitä hoitotoimenpiteitä kohteessa tehtiin ja kuljetettiinko potilas terveydenhuollon toimipisteeseen jatkotutkimuksia varten.
Lapsipotilaat valikoituivat tutkimukseen satunnaisesti, koottaessa suurempaa aineistoa aikuispotilaista Jari Kalliomäen väitöskirjatutkimusta varten. Aineisto kerättiin väitöskirjatutkimusta varten tehdyn lomakkeen ja ambulanssin ensihoitokertomus -lomakkeen tietojen pohjalta. Kaikille alle 15-vuotiaille potilaille laskettiin Pediatric Early Warning Score (PEWS) -pisteet ja yli 15-vuotilaille National Early Warning Score (NEWS) -pisteet manuaalisesti tiedonkeruun jälkeen. Tiedot analysointiin Microsoft Excel -laskentataulukko-ohjelmistossa.
Tutkimuskohorttiin kuului 103 Ensihoitopalvelun kohtaamaa alle 18 -vuotiasta potilasta. Lapsipotilaiden keski-ikä oli 10,9 vuotta (mediaani 14 vuotta). Eniten ensihoitokontakteja tutkimusväestössä aiheuttivat vammat (n = 21), toiseksi eniten liikenneonnettomuudet (n = 18) ja kolmanneksi eniten sairaudet löydöksillä (n = 16). Valtaosa hälytysten kiireellisyysluokista oli C- kiireellisyysluokan (n = 46) ja B-kiireellisyysluokan (n = 44) hälytyksiä. Tehtävälajit kohtaamishetkellä olivat enimmäkseen samoja kuin ensihoitoa hälytettäessä (n = 71). Noin puolet kohdatuista potilaista (n = 53) tarvitsi ensihoitotoimenpiteen jälkeen kuljetuksen terveydenhuollon yksikköön. Valtaosa potilaista kuljetettiin Tampereen yliopistolliseen sairaalaan (Tays). Vain pieni osa potilaista sai ensihoitotoimena lääkkeellisiä hoitoja (n = 13). Suurin osa (n = 90) ensihoidon kohtaamista potilaista sai PEWS/NEWS -pisteitä neljä tai vähemmän.
Ensihoito kohtaa hyvin monenlaisia lapsipotilaita. Lapsipotilaista osa on todella sairaita tai huonokuntoisia, mutta suurimmalla osalla ei elintoiminnoissa ollut hälyttävää. Tutkimus osoitti, että tietoa ensihoidon kohtaamista lapsipotilaista tarvitaan enemmän ja PEWS-pisteytystä lapsipotilaiden arviossa tulisi laajentaa ja tutkia.
Lapsipotilaat valikoituivat tutkimukseen satunnaisesti, koottaessa suurempaa aineistoa aikuispotilaista Jari Kalliomäen väitöskirjatutkimusta varten. Aineisto kerättiin väitöskirjatutkimusta varten tehdyn lomakkeen ja ambulanssin ensihoitokertomus -lomakkeen tietojen pohjalta. Kaikille alle 15-vuotiaille potilaille laskettiin Pediatric Early Warning Score (PEWS) -pisteet ja yli 15-vuotilaille National Early Warning Score (NEWS) -pisteet manuaalisesti tiedonkeruun jälkeen. Tiedot analysointiin Microsoft Excel -laskentataulukko-ohjelmistossa.
Tutkimuskohorttiin kuului 103 Ensihoitopalvelun kohtaamaa alle 18 -vuotiasta potilasta. Lapsipotilaiden keski-ikä oli 10,9 vuotta (mediaani 14 vuotta). Eniten ensihoitokontakteja tutkimusväestössä aiheuttivat vammat (n = 21), toiseksi eniten liikenneonnettomuudet (n = 18) ja kolmanneksi eniten sairaudet löydöksillä (n = 16). Valtaosa hälytysten kiireellisyysluokista oli C- kiireellisyysluokan (n = 46) ja B-kiireellisyysluokan (n = 44) hälytyksiä. Tehtävälajit kohtaamishetkellä olivat enimmäkseen samoja kuin ensihoitoa hälytettäessä (n = 71). Noin puolet kohdatuista potilaista (n = 53) tarvitsi ensihoitotoimenpiteen jälkeen kuljetuksen terveydenhuollon yksikköön. Valtaosa potilaista kuljetettiin Tampereen yliopistolliseen sairaalaan (Tays). Vain pieni osa potilaista sai ensihoitotoimena lääkkeellisiä hoitoja (n = 13). Suurin osa (n = 90) ensihoidon kohtaamista potilaista sai PEWS/NEWS -pisteitä neljä tai vähemmän.
Ensihoito kohtaa hyvin monenlaisia lapsipotilaita. Lapsipotilaista osa on todella sairaita tai huonokuntoisia, mutta suurimmalla osalla ei elintoiminnoissa ollut hälyttävää. Tutkimus osoitti, että tietoa ensihoidon kohtaamista lapsipotilaista tarvitaan enemmän ja PEWS-pisteytystä lapsipotilaiden arviossa tulisi laajentaa ja tutkia.