Kuolleen naisen trooppi ja feminiininen toimijuus 2000-luvun rikostelevisiossa
Raja-aho, Siiri (2018)
Raja-aho, Siiri
2018
Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Literary Studies
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-02-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201802161248
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201802161248
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee naisen kuoleman ja naisen kehon esittämisen trooppeja suhteessa feminiiniseen toimijuuteen ja subjektiin 2000 -luvun naisvetoisessa rikosfiktiossa. Kiinnostukseni kohteena on erityisesti asetelma, jossa naispäähenkilön subjektiviteetti ja toimijuus esitetään rinnakkain naisiin kohdistuvan väkivallan kanssa, asettuen vasten rikosfiktion sukupuolittuneita genrekonventioita sekä laajemmin naisen kehon ja kuoleman esittämisen konventioita. Tutkimukseni kohteina ovat kolme televisiosarjaa jotka hyödyntävät genrekonventioita sekä audiovisuaalisen kerronnan keinoja eri tavoin ja joissa feminiinisyys ja feminiininen subjekti esitetään eri tavoin. Kaksi kohdesaroistani, The Fall ja Top of The Lake ovat vuodelta 2013 ja edustavat erityisesti 2000 -luvulla suosituksi tullutta rikostelevision trendiä jossa rikosfiktion genrekonventiot sekoittuvat perinteiseen draamaan. Molemmissa päähenkilö on nainen ja molemmat käsittelevät sekä aiheellisesti että temaattisesti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Kolmas kohdesarjani, Twin Peaks, on 1990 -luvun alusta mutta esimerkillistää joitakin kuoleman ja feminiinisyyden esittämisen tapoja joita haluan tutkia ja jotka myös taustoittavat tulkintojani kahdesta muusta kohdesarjastani.
Tutkielmani jakautuu kolmeen tulkinnalliseen osaan jotka edustavat myös kolmea erilaista teoreettista lähestymistapaa. Ensimmäinen käsittelykappale keskittyy genrekonventioihin, kuoleman esittämisen rakenteellisiin ominaisuuksiin sekä rikosfiktion genren sukupuolittuneisuuteen. Toinen käsittelykappale keskittyy katseen tematiikkaan, audiovisuaalisen kerronnan keinoihin, kuoleman ja naisen esittämiseen. Kolmas käsittelykappale keskittyy subjektiin, feminiinisen subjektin esittämiseen sekä subjektin kuolemasuhteeseen. Kaikkea taustoittavana suurempana teoreettisena kehikkona toimii kuoleman ja feminiinisyyden, erityisesti naisen kuoleman, estetiikka, teoria ja historia.
Tutkielmassani hahmotan käsitystä naisen kuoleman esittämisestä viihteenä sekä naisen ”katsottavana olevuuden” ja subjektiviteetin ristiriitaa ja kytköksiä. Hahmottelen myös uutta tapaa ymmärtää ja tulkita feminiinistä subjektiviteettia.
Tutkielmani jakautuu kolmeen tulkinnalliseen osaan jotka edustavat myös kolmea erilaista teoreettista lähestymistapaa. Ensimmäinen käsittelykappale keskittyy genrekonventioihin, kuoleman esittämisen rakenteellisiin ominaisuuksiin sekä rikosfiktion genren sukupuolittuneisuuteen. Toinen käsittelykappale keskittyy katseen tematiikkaan, audiovisuaalisen kerronnan keinoihin, kuoleman ja naisen esittämiseen. Kolmas käsittelykappale keskittyy subjektiin, feminiinisen subjektin esittämiseen sekä subjektin kuolemasuhteeseen. Kaikkea taustoittavana suurempana teoreettisena kehikkona toimii kuoleman ja feminiinisyyden, erityisesti naisen kuoleman, estetiikka, teoria ja historia.
Tutkielmassani hahmotan käsitystä naisen kuoleman esittämisestä viihteenä sekä naisen ”katsottavana olevuuden” ja subjektiviteetin ristiriitaa ja kytköksiä. Hahmottelen myös uutta tapaa ymmärtää ja tulkita feminiinistä subjektiviteettia.