Sähköiset osallistumismuodot kuntatasolla : haastattelututkimus luottamushenkilöiden näkemyksistä kuntalaisten uusista osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista
Hakanpää, Lotta (2018)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Hakanpää, Lotta
2018
Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Politics
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
Hyväksymispäivämäärä
2018-02-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201802081193
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201802081193
Tiivistelmä
Suomalaisen demokratian haasteena voidaan pitää äänestystason laskua ja osallistumisen eriarvoistumista. Suomessa valtionhallinto on pyrkinyt jo useamman vuoden vastaamaan perinteisen poliittisen osallistumisen laskuun ja osallistumisen eriarvoistumiseen esimerkiksi konkretisoimalla kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia uusilla osallistumismuodoilla aina kuntatasolta lähtien. Tässä tutkielmassa tarkastellaan uusista osallistumismuodoista erityisesti sähköisiä osallistumismahdollisuuksia.
Tutkielmassa tarkastellaan, millaiseksi kuntien korkeimmat luottamushenkilöt katsovat uusien osallistumismuotojen roolin perinteisten poliittisen osallistumisen rinnalla kunnissa. Valtioneuvoston laatimassa Demokratiapoliittisessa toimintaohjelmassa yhtenä ratkaisuna osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämiseksi nähdään muun muassa sähköisten demokratiapalvelujen kehittäminen. Tutkielmassa perehdytään tarkastelemaan oikeusministeriön ylläpitämään demokratiaportaaliin kuuluvaa kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelua.
Tutkielman aineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksan Uudenmaan kunnan korkeinta luottamushenkilöä. Aineistoksi valikoitui kuntalaisten sijaan kunnan luottamushenkilöt, sillä tutkimusta ei ole tehty siitä, miten kuntapäättäjät ovat ottaneet nämä sähköiset demokratiapalvelut vastaan. Luottamushenkilöiden arviot eri osallistumis- ja vaikuttamiskanavien tehokkuudesta voivat vaikuttaa siihen, miten kuntalaisille tuodaan eri osallistumistapoja esille.
Yksi haastatteluaineiston keskeisimmistä tuloksista on se, että luottamushenkilöt uskovat osallistumiseen vaikuttavan eniten kuntalaisten asenteet ja tietämys, eikä tällöin ylhäältä alaspäin asetettavilla osallistumishankkeilla pystytä merkittävästi lisäämään kuntalaisten osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan. Luottamushenkilöt näkevät uudet osallistumismuodot täydentämään tarvittaessa perinteistä osallistumista, mutta edustuksellisen demokratian nähdään toimivan hyvin.
Toinen merkittävä havainto on, että luottamushenkilöiden mukaan kuntalaisten suora yhteydenotto luottamushenkilöön on vaikuttavampi osallistumistapa kuin kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelun kautta lähetettävä aloite. Aloitepalvelu nähdään jossain määrin merkityksettömänä, koska aktiiviset kuntalaiset voivat myös suoraan ottaa yhteyttä kuntapäättäjiin esimerkiksi sosiaalisen median kanavissa. Luottamushenkilöiden mukaan digitalisaatio tulee muuttamaan tulevaisuuden kuntaa ja helpottamaan kuntalaisten suoraa osallistumista, mutta siihen ei haastatteluissa virallisella tasolla liitetty kiinteästi vuorovaikutuksen ulottuvuutta.
Tutkielmassa tarkastellaan, millaiseksi kuntien korkeimmat luottamushenkilöt katsovat uusien osallistumismuotojen roolin perinteisten poliittisen osallistumisen rinnalla kunnissa. Valtioneuvoston laatimassa Demokratiapoliittisessa toimintaohjelmassa yhtenä ratkaisuna osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämiseksi nähdään muun muassa sähköisten demokratiapalvelujen kehittäminen. Tutkielmassa perehdytään tarkastelemaan oikeusministeriön ylläpitämään demokratiaportaaliin kuuluvaa kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelua.
Tutkielman aineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksan Uudenmaan kunnan korkeinta luottamushenkilöä. Aineistoksi valikoitui kuntalaisten sijaan kunnan luottamushenkilöt, sillä tutkimusta ei ole tehty siitä, miten kuntapäättäjät ovat ottaneet nämä sähköiset demokratiapalvelut vastaan. Luottamushenkilöiden arviot eri osallistumis- ja vaikuttamiskanavien tehokkuudesta voivat vaikuttaa siihen, miten kuntalaisille tuodaan eri osallistumistapoja esille.
Yksi haastatteluaineiston keskeisimmistä tuloksista on se, että luottamushenkilöt uskovat osallistumiseen vaikuttavan eniten kuntalaisten asenteet ja tietämys, eikä tällöin ylhäältä alaspäin asetettavilla osallistumishankkeilla pystytä merkittävästi lisäämään kuntalaisten osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan. Luottamushenkilöt näkevät uudet osallistumismuodot täydentämään tarvittaessa perinteistä osallistumista, mutta edustuksellisen demokratian nähdään toimivan hyvin.
Toinen merkittävä havainto on, että luottamushenkilöiden mukaan kuntalaisten suora yhteydenotto luottamushenkilöön on vaikuttavampi osallistumistapa kuin kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelun kautta lähetettävä aloite. Aloitepalvelu nähdään jossain määrin merkityksettömänä, koska aktiiviset kuntalaiset voivat myös suoraan ottaa yhteyttä kuntapäättäjiin esimerkiksi sosiaalisen median kanavissa. Luottamushenkilöiden mukaan digitalisaatio tulee muuttamaan tulevaisuuden kuntaa ja helpottamaan kuntalaisten suoraa osallistumista, mutta siihen ei haastatteluissa virallisella tasolla liitetty kiinteästi vuorovaikutuksen ulottuvuutta.