Määrällisen ja laadullisen tutkimuksen ominaispiirteet ja matka suunnitelmista tutkimustuloksiin : esimerkkitapauksena Worlds of Journalism Studyn Suomen tutkimus

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa kuvataan sitä, millaisten vaiheiden kautta haastattelututkimus etenee humanistisissa tieteissä ja millaisia ovat määrällisen ja laadullisen tutkimusotteen ominaispiirteet.

Tarkastelen näitä kysymyksiä käyttäen esimerkkinäni Worlds of Journalism -tutkimusta, joka toteutettiin Suomessa vuonna 2013. Tutkimuksessa haastateltiin toimittajia määrällisin ja laadullisin menetelmin. Vertailen näitä kahta menetelmää toisiinsa kohdistaen katseeni metodologisiin kysymyksiin. Samalla pyrin hahmottamaan sellaisia tutkimuksen keskeisiä vaiheita ja piirteitä, jotka ovat yleistettävissä laajasti muihinkin haastattelututkimuksiin.

Myös metodologiakirjallisuus esittää tässä tutkielmassa tärkeää roolia. Peilaan Worlds of Journalism -tutkimusta kirjallisuutta vasten ja kysyn, miten ne kohtaavat. Merkittävä eroavaisuus tämän tutkielman ja metodologiakirjallisuuden välillä näyttää olevan se, että kirjallisuus tarkastelee tutkimusotteita metodikeskeisesti, kun tässä työssä pyritään hahmottamaan tutkimusotteita kokonaisuuksina.

Metodikeskeinen tarkastelutapa kiinnittää huomiota yksittäisiin metodeihin ja niiden eroavaisuuksiin. Tällainen näkökulma jättää huomiotta tutkimusotteiden yhteiset piirteet ja esittää otteet usein toistensa vastakohtina. Vain kokonaisuutta tarkastelemalla on mahdollista hahmottaa, että määrällisellä ja laadullisella tutkimusotteella on itse asiassa paljon yhteistä. Ne kulkevat pitkälti saman matkan suunnitelmista tutkimustuloksiin, niiden ominaispiirteet ovat monilta osin yhteneväisiä ja ne saattavat jopa tuottaa hyvin samankaltaisia tutkimustuloksia.

Keskeistä tutkimustulosten muodostumisessa on havaintojen tulkinta. Sekä määrälliset että laadulliset empiiriset havainnot vaativat aina tulkintaa, ennen kuin niitä voidaan kutsua tutkimustuloksiksi. Vaikka havaintojen tulkinta näyttää empirian tasolla erittäin tärkeältä, tulkinnan vaiheesta kirjoitetaan metodologiakirjallisuudessa melko vähän ja varsin ylimalkaisesti.

Tässä pro gradu -tutkielmassa mennään siis metodeja syvemmälle tasolle, mutta pysytellään kuitenkin sellaisissa kysymyksissä, joita jokainen tutkija kohtaa käytännön tutkimustyössä. Tämä tutkielma voikin tarjota lisää hyödyllisiä ajatuksia metodologisista kysymyksistä kiinnostuneille tai aloitteleville tutkijoille.