Kunnan perinnän ulkoistamisen vaikutukset

Abstract

Perintä on tärkeä osa kuntien taloutta. Uudet ajattelutavat ja mallit ajavat ulkoistamisen pariin, sekä huono taloudellinen tilanne ja niukentuvat voimavarat kunnissa ovat saaneet muutoksia kunnissa aikaan. Moni kunta on siirtynyt käyttämään yksityissektorin tarjoamia perinnän palveluita.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää sitä, miksi monet kunnat ovat päätyneet ulkoistamaan perintään liittyvät toimet, mitä ongelmia ulkoistamisesta on seurannut ja miten se palvelee kunnan omaa toimintaa. Tutkimuksessa tarkastellaan ulkoistamisen vaikutuksia kunnallisessa perinnässä. Tavoite on tuottaa uutta tietoa ja näkemyksiä kunnan perinnän saralta.

Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, jossa perehdytään viiteen suomalaiseen kuntaan ja niiden perinnän käytäntöihin. Tutkimuksen aineisto on kerätty teemahaastatteluilla ja jokaisesta kunnasta on haastateltu yhtä henkilöä. Aineiston analyysi on toteutettu sisällönanalyysillä ja tutkimuskysymyksien pohjalta on lähdetty purkamaan aineistoa. Lopuksi kirjallisuudesta ja haastatteluiden aineistosta on yhteen nivottu johtopäätökset.

Tutkimuksen tuloksina nousi esiin se, että perintä on palvelua, jota kunta tuottaa kuntalaisille ja ulkoistamisen seurauksena kuntalaisten suhteet kuntaan ovat kaventuneet, sekä kuntien maine on noussut kyseenalaistetuksi ulkoistamisen myötä. Kunnat haluavat keskittää riskinhallintaa ulkoisen toimijan valtaan luoden samalla säästöjä, mutta seurauksena kuntien oma asiantuntijuus kuihtuu. Lisäksi perintälain muutokset ovat muuttaneet perinnän käytäntöjä vuosien varrella.

Jatkotutkimusajatuksina esille nousee ajatukset selvittää ulkoistetun perintätoimen todellista tehokkuutta suhteessa kunnan omaan perintään nykypäivän sähköisessä maailmassa ja miten eroavat yksityisomisteisten perintäyhtiöiden kustannukset julkisomisteisista yhtiöistä.