Yhteiskuntaopin politiikka : diskurssianalyysi politiikan käsitteestä perusopetuksen yhteiskuntaopin oppikirjoissa

Abstract

Tässä tutkimuksessa on konstruoitu diskurssianalyysin keinoin erilaisia politiikan diskursseja perusopetuksen yhteiskuntaopin oppikirjoista. Tutkimus on kiinnostunut siitä, miten eri tavoin nuorille esitetään ja rakennetaan politiikan käsitettä. Nuorten mielikuvat politiikasta ja poliittisesta toiminnasta on nähty tässä tutkimuksessa tärkeiksi nuorten poliittisen sosialisaation eli yhteiskuntaan kiinnittymisen kannalta. Tutkimuskohteeksi on valittu yhteiskuntaopin oppikirjat, sillä koulu ja sen opetus ovat merkittävässä roolissa nuorten poliittisessa sosialisaatiossa. Oppikirjat ovat olennainen osa opetusta ja valtasuhteessa oppilaisiin nähden, joiden tehtävä on omaksua oppikirjojen teksti. Tutkimusaineistoksi on valittu kolmen suuren oppikirjakustantamon viisi oppikirjasarjaa ja niiden uusimmat painokset, jotka toteuttavat vuoden 2004 opetussuunnitelmien perusteissa asetettuja tavoitteita ja sisältöjä.

Tutkimusmetodiksi on valittu diskurssianalyysi, sillä sen avulla voidaan etsiä tutkimusaineistosta erilaisia tapoja konstruoida politiikan käsite. Diskurssianalyysin avulla voi myös selvittää diskurssien välisiä valtasuhteita eli sitä, millaiset konstruoinnit politiikasta ovat hegemonisia ja mitkä heikkoja tai puuttuvia. Analyysin tueksi tutkimuksessa on esitetty erilaisia näkökulmia politiikkaan, jotka esiintyvät politiikan tutkimuksen perusopintojen yleisissä oppikirjoissa.

Analyysin tuloksena löydetyt diskurssit on tutkimuksessa jaettu viiteen pääkategoriaan. Ensimmäinen pääkategoria on ihanteellisen politiikan diskurssit, jotka konstruoivat kuvaa ideaalisesta politiikan toteutumisesta ja sen ehdoista. Toinen pääkategoria on politiikan vaihtoehtojen häivyttämisen diskurssit, jotka piilottavat tai esittävät epämääräisesti poliittista toimintaa ja esittävät sen reaktiivisena toimintana, jossa ei ole vaihtoehtoisia tuloksia. Kolmas diskurssien pääkategoria on rajoitetun politiikan diskurssit, jotka rajaavat poliittisen toiminnan tietyille areenoille, tiettyihin toimintatapoihin ja tiettyihin rooleihin. Neljäs pääkategoria on diskurssit vallasta, jotka esittävät politiikan vallan tavoitteluna ja vallankäyttönä. Viides pääkategoria on politiikan negatiivisia mielikuvia uusintavat diskurssit, jotka tuovat esille politiikkaan liitettyjä negatiivisia mielikuvia ja esittävät politiikan hyväksyttynä pilkan kohteena.

Vertailussa politiikan tutkimuksen oppikirjoihin selvisi, että yhteiskuntaopin oppikirjojen politiikan diskurssit asettavat poliittiselle toiminnalle ihanteita, jotka eivät toteudu poliittisessa todellisuudessa. Toisaalta oppikirjojen politiikan diskurssit esittävät politiikan vaihtoehdottomana ja rajattuna toimintana, eivätkä tuo esille politiikan ongelmanratkontaa, luovuutta ja yhteiskuntaa muuttavaa dynamiikkaa. Yhteiskuntaopin oppikirjoissa ei käsitellä valtaa ja sen jakautumista monipuolisesti. Yhteiskuntaopin oppikirjojen diskurssit myös uusintavat niitä politiikan negatiivisia aspekteja, joita yhteiskunnallisen kasvatuksen tavoitteena olisi murtaa.