Akateemisiin tuotoksiin linkittävien Twitter-viestien sisällönanalyysi altmetriikan näkökulmasta
Seppänen, Tuomo (2018)
2018
Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Information Studies and Interactive Media
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-01-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201801311165
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201801311165
Tiivistelmä
Altmetriikka on uusi tulokas tieteen arvioinnin tutkimusalojen joukossa. Sen tarkoituksena on kerätä tieteellisten tuotosten saamat maininnat eri verkkolähteissä ja koota ne helposti tarkasteltaviksi yhteen paikkaan. Ajatus on, että kerätyn huomion avulla olisi mahdollista tehdä päätelmiä tuotoksen laadusta.
Altmetriikan, kuten perinteisten bibliometristen viittaustenkin, lähtökohtana on, että saatu huomio on aina positiivista. Bibliometriikassa tehtyjen viittausten sisällönanalyysien pohjalta kuitenkin tiedetään, että osa viittauksista esiintyy negatiivisessa kontekstissa. Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään erään altmetriikan lähteen, Twitterin, avulla millaista on tieteellisten tuotosten saama huomio verkossa.
Kyseessä on tapaustutkimus. Tutkielmassa tarkastellaan kymmeneen harkinnanvaraisesti valittuun tieteelliseen artikkeliin linkittävien Twitter-viestien sisältöä. Menetelmänä käytettiin sisällönanalyysia.
Tutkimuksessa havaittiin akateemisiin tuotoksiin linkittävien Twitter-viestien olevan pääasiassa neutraaleja. Negatiiviset viestit kasaantuivat käytännössä yhdelle artikkelille, mikä osoitti, että altmetriikassa on mahdollista menestyä myös negatiivisella huomiolla. Positiiviset viestit jakautuivat tasaisemmin. Ainoastaan yksi artikkeli jäi ilman positiivisia mainintoja. Katsausartikkelit saivat tutkimuksessa enemmän positiivista huomiota kuin muun tyyppiset artikkelit. Neljä viidestä eniten positiivista huomiota keränneistä artikkelista oli katsausartikkeleita. Neutraalit viestit sisälsivät useimmiten vain artikkelin otsikon tai tiivistelmän tuloksista. Positiiviset ja negatiiviset viestit taas olivat useimmiten käyttäjien omia kommentteja artikkeliin liittyen. Jatkotwiittien osuus kaikista viesteistä on huomattava, jopa 62,6 %. Negatiivisia viestejä jatkotwiitattiin enemmän kuin positiivisia.
Altmetriikan, kuten perinteisten bibliometristen viittaustenkin, lähtökohtana on, että saatu huomio on aina positiivista. Bibliometriikassa tehtyjen viittausten sisällönanalyysien pohjalta kuitenkin tiedetään, että osa viittauksista esiintyy negatiivisessa kontekstissa. Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään erään altmetriikan lähteen, Twitterin, avulla millaista on tieteellisten tuotosten saama huomio verkossa.
Kyseessä on tapaustutkimus. Tutkielmassa tarkastellaan kymmeneen harkinnanvaraisesti valittuun tieteelliseen artikkeliin linkittävien Twitter-viestien sisältöä. Menetelmänä käytettiin sisällönanalyysia.
Tutkimuksessa havaittiin akateemisiin tuotoksiin linkittävien Twitter-viestien olevan pääasiassa neutraaleja. Negatiiviset viestit kasaantuivat käytännössä yhdelle artikkelille, mikä osoitti, että altmetriikassa on mahdollista menestyä myös negatiivisella huomiolla. Positiiviset viestit jakautuivat tasaisemmin. Ainoastaan yksi artikkeli jäi ilman positiivisia mainintoja. Katsausartikkelit saivat tutkimuksessa enemmän positiivista huomiota kuin muun tyyppiset artikkelit. Neljä viidestä eniten positiivista huomiota keränneistä artikkelista oli katsausartikkeleita. Neutraalit viestit sisälsivät useimmiten vain artikkelin otsikon tai tiivistelmän tuloksista. Positiiviset ja negatiiviset viestit taas olivat useimmiten käyttäjien omia kommentteja artikkeliin liittyen. Jatkotwiittien osuus kaikista viesteistä on huomattava, jopa 62,6 %. Negatiivisia viestejä jatkotwiitattiin enemmän kuin positiivisia.