“DO PEOPLE GET SHOT BECAUSE SOME COPS PANIC?” : Enhancement of individual resilience through a police resilience and efficiency training program
Gustafsberg, Harri (2018)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Gustafsberg, Harri
Suomen Mentoritiimi Oy
2018
Hallintotiede, turvallisuushallinto - Administrative Science, Security Management
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
Väitöspäivä
2018-02-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201801312706
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201801312706
Tiivistelmä
Tämä väitöskirja käsittelee yksilön resilienssiä organisaation resilienssin osatekijänä. Organisaation tärkein resurssi on inhimillinen pääoma, mielen sitkeä, vahva ja joustava taito vastata työn haasteisiin, palautua kuormasta, oppia uutta ja kehittyä. Organisaation systeemin tulee olla toimiva, jotta inhimillisiä resursseja vahvistetaan ja käytetään oikein. Vaativa työ ja sen tuomat henkiset paineet aiheuttavat kehossa monimuotoisen fysiologisen muutosten sarjan, joka vaikuttaa tilannetietoisuuteen, päätöksentekokykyyn ja lopulta työsuorituksen tehokkuuteen ja laatuun. Tämä vaikuttaa edelleen organisaation kulloiseenkin tilannekuvaan, joka staattisempana johtamisen työvälineenä on riippuvainen yksilöiden tilannetietoisuuden laadusta ja relevanssista. Poliisityö on erinomainen organisaatioympäristö tutkia vaativaa työtä, sekä niitä psykologisia ja fysiologisia muutoksia, joita se aiheuttaa toimijoissaan. Ennen kaikkea tämä väitöskirjatutkimus vastaa kysymyksiin, voimmeko vaikuttaa psykologiseen kuormaan, parantaa työn tehokkuutta ja toiminnan laatua. Toinen tärkeä tarkastelukulma koskee yhtäältä organisaatioiden resilienssiä ja sitä, mitkä seikat tekevät organisaatiosta joustavan, tehokkaan ja suorituskykyisen sekä toisaalta sitä, miten organisaatioiden toimintakyky, resilienssi ja tehokkuus kasvavat toimijoiden paremman suorituskyvyn kautta.
Poliisien turvallisuus ja voimankäyttö vaativissa tilanteissa puhuttaa ja samalla huolestuttaa sekä poliisiorganisaatioiden sisällä että julkisessa keskustelussa. Empiirinen tutkimusaineisto on tuotettu vaativan poliisitoiminnan alalla. Näiden tutkimusten perusteella voidaan todeta, että psykologinen ja fysiologinen stressivaste vaativissa tilanteissa voi muuttaa työn suorituksen laatua ja seurauksia joko positiiviseen tai negatiiviseen suuntaan. Nämä vaikutukset välittyvät havainnoinnin, monitoroinnin, päätöksenteon ja toimeenpanon koko ketjun kautta ja vaikuttavat siten koko organisaation toiminnan laatuun, tehokkuuteen ja tuottavuuteen.
Tutkimus pohjaa yksilön resilienssiin ja tulokset tukevat suosituksia myös koskien organisaation johtamiskäytänteitä ja kehittämistä. Työssä raportoidut empiiriset tutkimukset osoittavat, että osallistujat ovat pystyneet harjoittelun avulla merkittävästi vaikuttamaan kehon fysiologisiin muutoksiin, esim. sydämen sykkeeseen. Tutkimuksessa mukana olleet toimijat oppivat mm. kontrolloimaan hengitystään vaativien harjoitusten aikana. Tämä vaikuttaa autonomisen hermoston tasapainoon ja sitä kautta parantuneeseen toimintakykyyn. Stressin ja psykologisen kuorman käsittely ja hallinta parantuivat harjoitusten myötä. Tulosten mukaan interventioryhmät osoittivat huomattavasti parempaa psykologista kontrollia, tilannetietoisuutta ja yleistä suoritusvarmuutta kuin kontrolliryhmät, mikä tuli esiin erityisesti parempana päätöksentekokykynä voimankäyttötilanteissa. Tilannetietoisuus ja päätöksentekokyky ovat taitoja, jotka muodostavat osan yksilön resilienssistä.
Yksilön parantunut resilienssi parantaa työsuorituksia. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että yksilön parantunut resilienssi heijastuu edelleen organisaation tuottavuuteen ja tehokkuuteen.
Yksilön suorituskyvyn paraneminen tässä tarkoittaa ennen kaikkea poliisitoiminnan tehokkuuden ja turvallisuuden kasvua vaativissa tilanteissa. Yksilöiden suorituskyvyn nostaminen näissä tehtävissä lisää organisaation resilienssiä. Laadun parantaminen sekä tehokkuuden ja tuottavuuden nostaminen organisaatiossa ovat hallinnollisen prosessin keskeisiä tehtäviä. Kyky tehdä päätöksiä ja kehittää organisaation tehokkuutta ovat hallinnollisen prosessin perusta. Hallinnolliseen prosessiin osallistuvat henkilöt määrittelevät organisaation epävarmuustekijät, tavat reagoida niihin sekä sopeutumisen keinot ja nopeuden. Monet organisaatiot, eivät ainoastaan poliisiorganisaatiot, etsivät menetelmiä ja keinoja, joilla voidaan parantaa toimijoiden suorituskykyä haasteellisessa, kuormittavassa ja vaikeassa työssä.
Poliisiorganisaatioiden tehtävä on taata laillisen yhteiskuntajärjestyksen toimivuus, tarvittaessa laillisia voimakeinoja käyttäen. Poliisimiesten parantunut tilannetietoisuus ja päätöksentekokyky voimankäyttötilanteissa voi mahdollistaa henkeä ja terveyttä edistäviä päätöksiä sekä poliisimiehille että kohdehenkilöille ja kansalaisille. Minkä tahansa organisaation toimijoiden ja koko organisaation parantunut resilienssi heijastuu organisaatiokulttuurissa, hyvinvoinnissa ja tuottavuudessa. Tällä on sisäisen tehokkuuden kasvun ohella arvokas myönteinen vaikutus organisaation maineenhallintaan.
Poliisien turvallisuus ja voimankäyttö vaativissa tilanteissa puhuttaa ja samalla huolestuttaa sekä poliisiorganisaatioiden sisällä että julkisessa keskustelussa. Empiirinen tutkimusaineisto on tuotettu vaativan poliisitoiminnan alalla. Näiden tutkimusten perusteella voidaan todeta, että psykologinen ja fysiologinen stressivaste vaativissa tilanteissa voi muuttaa työn suorituksen laatua ja seurauksia joko positiiviseen tai negatiiviseen suuntaan. Nämä vaikutukset välittyvät havainnoinnin, monitoroinnin, päätöksenteon ja toimeenpanon koko ketjun kautta ja vaikuttavat siten koko organisaation toiminnan laatuun, tehokkuuteen ja tuottavuuteen.
Tutkimus pohjaa yksilön resilienssiin ja tulokset tukevat suosituksia myös koskien organisaation johtamiskäytänteitä ja kehittämistä. Työssä raportoidut empiiriset tutkimukset osoittavat, että osallistujat ovat pystyneet harjoittelun avulla merkittävästi vaikuttamaan kehon fysiologisiin muutoksiin, esim. sydämen sykkeeseen. Tutkimuksessa mukana olleet toimijat oppivat mm. kontrolloimaan hengitystään vaativien harjoitusten aikana. Tämä vaikuttaa autonomisen hermoston tasapainoon ja sitä kautta parantuneeseen toimintakykyyn. Stressin ja psykologisen kuorman käsittely ja hallinta parantuivat harjoitusten myötä. Tulosten mukaan interventioryhmät osoittivat huomattavasti parempaa psykologista kontrollia, tilannetietoisuutta ja yleistä suoritusvarmuutta kuin kontrolliryhmät, mikä tuli esiin erityisesti parempana päätöksentekokykynä voimankäyttötilanteissa. Tilannetietoisuus ja päätöksentekokyky ovat taitoja, jotka muodostavat osan yksilön resilienssistä.
Yksilön parantunut resilienssi parantaa työsuorituksia. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että yksilön parantunut resilienssi heijastuu edelleen organisaation tuottavuuteen ja tehokkuuteen.
Yksilön suorituskyvyn paraneminen tässä tarkoittaa ennen kaikkea poliisitoiminnan tehokkuuden ja turvallisuuden kasvua vaativissa tilanteissa. Yksilöiden suorituskyvyn nostaminen näissä tehtävissä lisää organisaation resilienssiä. Laadun parantaminen sekä tehokkuuden ja tuottavuuden nostaminen organisaatiossa ovat hallinnollisen prosessin keskeisiä tehtäviä. Kyky tehdä päätöksiä ja kehittää organisaation tehokkuutta ovat hallinnollisen prosessin perusta. Hallinnolliseen prosessiin osallistuvat henkilöt määrittelevät organisaation epävarmuustekijät, tavat reagoida niihin sekä sopeutumisen keinot ja nopeuden. Monet organisaatiot, eivät ainoastaan poliisiorganisaatiot, etsivät menetelmiä ja keinoja, joilla voidaan parantaa toimijoiden suorituskykyä haasteellisessa, kuormittavassa ja vaikeassa työssä.
Poliisiorganisaatioiden tehtävä on taata laillisen yhteiskuntajärjestyksen toimivuus, tarvittaessa laillisia voimakeinoja käyttäen. Poliisimiesten parantunut tilannetietoisuus ja päätöksentekokyky voimankäyttötilanteissa voi mahdollistaa henkeä ja terveyttä edistäviä päätöksiä sekä poliisimiehille että kohdehenkilöille ja kansalaisille. Minkä tahansa organisaation toimijoiden ja koko organisaation parantunut resilienssi heijastuu organisaatiokulttuurissa, hyvinvoinnissa ja tuottavuudessa. Tällä on sisäisen tehokkuuden kasvun ohella arvokas myönteinen vaikutus organisaation maineenhallintaan.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4862]