Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) sosiaalityöntekijän näkökulmasta
Tuominen-Tolonen, Marju (2018)
Tuominen-Tolonen, Marju
2018
Sosiaalityön tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-01-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201801261137
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201801261137
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielma käsittelee työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) asiakas- ja palveluprosessien sujuvuutta sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta. TYP-toiminnan tarkoitus on tukea erityisesti vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymistä. Tarkasteltavana on sosiaalityöntekijän rooli monialaisen yhteistyön toimintaympäristössä, jossa yhteistyössä toimivat kunnan työntekijät, TE-toimisto ja Kela.
Tutkimukseni lähestymistavaksi valikoitui kvalitatiivinen ote, ja analyysimenetelmänä käytän temaattista analyysiä. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla viittä Pirkanmaan alueella toimivaa TYP:n sosiaalityöntekijää. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina käyttäen menetelmänä puolistrukturoitua teemahaastattelua. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tulosten jäsentämisen apuna käytettiin nelikenttäanalyysia.
Sosiaalityöntekijöiden vastauksista hahmottui kuva sosiaalityön epävarmasta asemasta tulevaisuudessa. Haastatteluista kävi ilmi, että työllisyydenhoidon kuntakokeilu on tuonut mukanaan vastuun-jaon muutoksia eri toimijoiden välille. Sosiaalityön vastuu oli kasvanut, ja se koettiin sekä vahvuutena että heikkoutena. Vahvuutena nähtiin asiakkaan asioiden kokonaisvastuun lisääntyminen. Työ-voimahallinnon tehtäviä oli esimerkiksi siirretty sosiaalityöntekijän vastuulle, ja asiakkaan asioita hoiti yksi vastuuvirkailija koko prosessin ajan. Toisaalta vastuun lisääntyminen koettiin myös heikkoutena, koska se toi mukanaan tietynlaisen kaksoisroolin, johon liittyi asiakkaan kontrollointi velvoitteiden täyttämisen osalta. Sosiaalityöntekijät olivat lisäksi huolissaan työparityöskentelyn loppumisesta ja TYP-asiakkuuden tuoman hyödyn heikentymisestä sekä asiakasohjauksen mahdollisista ongelmista. Huolta herätti myös sosiaalityön vahvuuksiin liittyvä sosiaalisen asiantuntijuuden ja asiakastyön arvostuksen säilyminen. Sosiaalityöntekijöiden näkemysten mukaan TYP-toiminnan tuloksellisuuden parantamiseksi ja yhteisten toimintamallien kehittämiseksi tarvitaan uusia malleja, joilla pyritään sirpaleisen toiminnan yhtenäistämiseen sekä työttömyyden aiheuttamien haittojen vähentämiseen. Kehittämisehdotukset kohdistuivat myös asiakas- ja palveluprosessien eri vaiheisiin ja sosiaalityön roolin vahvistamiseen. Kaiken kaikkiaan TYP:n toiminta nähtiin asiakaslähtöisenä ja kokonaisvaltaisena prosessina, johon sisältyi palveluohjausmainen työote. Sosiaalityöntekijät kokivat palvelut tarpeellisena vaikeasti työllistyvien elämänhallinnan tukemiseksi, ja TYP-työskentelymallin toivottiin jatkuvan myös tulevaisuudessa.
Tutkimukseni lähestymistavaksi valikoitui kvalitatiivinen ote, ja analyysimenetelmänä käytän temaattista analyysiä. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla viittä Pirkanmaan alueella toimivaa TYP:n sosiaalityöntekijää. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina käyttäen menetelmänä puolistrukturoitua teemahaastattelua. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tulosten jäsentämisen apuna käytettiin nelikenttäanalyysia.
Sosiaalityöntekijöiden vastauksista hahmottui kuva sosiaalityön epävarmasta asemasta tulevaisuudessa. Haastatteluista kävi ilmi, että työllisyydenhoidon kuntakokeilu on tuonut mukanaan vastuun-jaon muutoksia eri toimijoiden välille. Sosiaalityön vastuu oli kasvanut, ja se koettiin sekä vahvuutena että heikkoutena. Vahvuutena nähtiin asiakkaan asioiden kokonaisvastuun lisääntyminen. Työ-voimahallinnon tehtäviä oli esimerkiksi siirretty sosiaalityöntekijän vastuulle, ja asiakkaan asioita hoiti yksi vastuuvirkailija koko prosessin ajan. Toisaalta vastuun lisääntyminen koettiin myös heikkoutena, koska se toi mukanaan tietynlaisen kaksoisroolin, johon liittyi asiakkaan kontrollointi velvoitteiden täyttämisen osalta. Sosiaalityöntekijät olivat lisäksi huolissaan työparityöskentelyn loppumisesta ja TYP-asiakkuuden tuoman hyödyn heikentymisestä sekä asiakasohjauksen mahdollisista ongelmista. Huolta herätti myös sosiaalityön vahvuuksiin liittyvä sosiaalisen asiantuntijuuden ja asiakastyön arvostuksen säilyminen. Sosiaalityöntekijöiden näkemysten mukaan TYP-toiminnan tuloksellisuuden parantamiseksi ja yhteisten toimintamallien kehittämiseksi tarvitaan uusia malleja, joilla pyritään sirpaleisen toiminnan yhtenäistämiseen sekä työttömyyden aiheuttamien haittojen vähentämiseen. Kehittämisehdotukset kohdistuivat myös asiakas- ja palveluprosessien eri vaiheisiin ja sosiaalityön roolin vahvistamiseen. Kaiken kaikkiaan TYP:n toiminta nähtiin asiakaslähtöisenä ja kokonaisvaltaisena prosessina, johon sisältyi palveluohjausmainen työote. Sosiaalityöntekijät kokivat palvelut tarpeellisena vaikeasti työllistyvien elämänhallinnan tukemiseksi, ja TYP-työskentelymallin toivottiin jatkuvan myös tulevaisuudessa.