Johtajuus virtuaalisissa asiantuntijatiimeissä
Sjöholm, Katariina (2018)
Sjöholm, Katariina
2018
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-01-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201801261133
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201801261133
Tiivistelmä
Yhteiskunnan muutoksen seurauksena monipaikkainen työ lisääntyy ja virtuaalisuuden käyttö yleistyy. Virtuaalisen työn yleistyessä virtuaalitiimien johtamisen merkityksellisyys korostuu tiimien toimivuuden kannalta. Johtajuuskeskustelu on muuttunut yksilökeskeistä kohti monikollisempaa näkemystä työn muutosten seurauksena. Tässä tutkimuksessa kuvataan ja analysoidaan, millaista johtajuutta on virtuaalisissa asiantuntijatiimeissä. Tutkimuksessa kuvataan, missä määrin virtuaalitiimeissä ilmenee yksilökeskeistä johtajuutta, ja missä määrin taas monikollisempia johtajuuden muotoja ja itseohjautuvuutta.
Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka empiirinen aineisto on kerätty kymmenellä puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Tutkimusta varten on haastateltu tietoteknisellä alalla työskenteleviä asiantuntijoita ja tiiminjohtajia, joiden kokemuksia käytetään empiirisenä aineistona. Haastatteluaineistot on analysoitu käyttäen hyväksi deduktiivista sisällönanalyysiä kategorisella analyysitavalla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu virtuaalitiimejä ja e-johtajuutta koskevasta tutkimuksesta, sekä perinteisen johtajuuden, itseohjautuvuuden ja monikollisen johtajuuden kirjallisuudesta virtuaalitiimien kontekstissa.
Virtuaalitiimien tutkimus nostaa esille kommunikaation ja luottamuksen merkityksen virtuaalitiimien toiminnan kannalta erityisesti kasvokkain toimiviin tiimeihin vertailtuna. Perinteisen johtajuusnäkökulman mukaan virtuaalitiimien johtajalla on sekä asioihin että ihmissuhteisiin liittyviä tehtäviä, joissa onnistuminen vaikuttaa tiimien koheesioon ja suorituskykyyn. Yksilökeskeisen johtajuusnäkökulman rinnalla esitetään myös erityisesti virtuaalitiimeissä toteutuva asiantuntijoiden itseohjautuvuus. Nykyajan virtuaalitiimien tutkimuksessa korostuu monikollinen ja jaettu johtajuus, eli johtajuuden toteutuminen tiimin prosesseissa ja käytänteissä. Virtuaalitiimien johtajuuden tutkimuskenttää kuvaa eri näkökulmien sopivuuden vertailu virtuaalisessa kontekstissa.
Tutkimuksessa havaittiin monenlaista johtajuutta virtuaalitiimeissä. Tulosten mukaan perinteinen yksilökeskeinen johtajuus on vielä keskeistä virtuaalitiimien toimivuuden kannalta. Tutkimuksen mukaan tiiminjohtajan rooleja voidaan kuitenkin toteuttaa myös kollektiivisesti. Tutkimuksessa tunnistettiin monikollisen ja jaetun johtajuuden prosesseja ja käytäntöjä, vaikka käsitteellisesti jaettu johtajuus liitetäänkin yksilöihin kuuluvaksi. Tutkimus täydentää virtuaalitiimien johtajuuden kirjallisuutta, ja tutkimuksen perusteella todettiin mahdollisia jatkotutkimusaiheita erityisesti virtuaalitiimien monikollisen johtajuuden ja sosiaalisten prosessien tutkimuskenttään.
Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka empiirinen aineisto on kerätty kymmenellä puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Tutkimusta varten on haastateltu tietoteknisellä alalla työskenteleviä asiantuntijoita ja tiiminjohtajia, joiden kokemuksia käytetään empiirisenä aineistona. Haastatteluaineistot on analysoitu käyttäen hyväksi deduktiivista sisällönanalyysiä kategorisella analyysitavalla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu virtuaalitiimejä ja e-johtajuutta koskevasta tutkimuksesta, sekä perinteisen johtajuuden, itseohjautuvuuden ja monikollisen johtajuuden kirjallisuudesta virtuaalitiimien kontekstissa.
Virtuaalitiimien tutkimus nostaa esille kommunikaation ja luottamuksen merkityksen virtuaalitiimien toiminnan kannalta erityisesti kasvokkain toimiviin tiimeihin vertailtuna. Perinteisen johtajuusnäkökulman mukaan virtuaalitiimien johtajalla on sekä asioihin että ihmissuhteisiin liittyviä tehtäviä, joissa onnistuminen vaikuttaa tiimien koheesioon ja suorituskykyyn. Yksilökeskeisen johtajuusnäkökulman rinnalla esitetään myös erityisesti virtuaalitiimeissä toteutuva asiantuntijoiden itseohjautuvuus. Nykyajan virtuaalitiimien tutkimuksessa korostuu monikollinen ja jaettu johtajuus, eli johtajuuden toteutuminen tiimin prosesseissa ja käytänteissä. Virtuaalitiimien johtajuuden tutkimuskenttää kuvaa eri näkökulmien sopivuuden vertailu virtuaalisessa kontekstissa.
Tutkimuksessa havaittiin monenlaista johtajuutta virtuaalitiimeissä. Tulosten mukaan perinteinen yksilökeskeinen johtajuus on vielä keskeistä virtuaalitiimien toimivuuden kannalta. Tutkimuksen mukaan tiiminjohtajan rooleja voidaan kuitenkin toteuttaa myös kollektiivisesti. Tutkimuksessa tunnistettiin monikollisen ja jaetun johtajuuden prosesseja ja käytäntöjä, vaikka käsitteellisesti jaettu johtajuus liitetäänkin yksilöihin kuuluvaksi. Tutkimus täydentää virtuaalitiimien johtajuuden kirjallisuutta, ja tutkimuksen perusteella todettiin mahdollisia jatkotutkimusaiheita erityisesti virtuaalitiimien monikollisen johtajuuden ja sosiaalisten prosessien tutkimuskenttään.