Breast Milk for Preterm Infants : Mothers’ milk expressing experiences, practices, and coping strategies

Abstract

Äidinmaidon tarjoaminen on yksi äidin tärkeimmistä tehtävistä keskosen tehohoitojakson aikana. Äidinmaito vähentää keskosten kuolleisuutta ja sairastavuutta, ja lypsäminen sitoo äidin tärkeäksi osaksi vauvan hoitotiimiä. Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen tarkoituksena oli kuvata keskosten äitien rintamaidon lypsämisen kokemuksia ja selviytymismenetelmiä. Toisessa vaiheessa tarkoituksena oli arvioida kehitetyn Coping with Milk Expressing for Preterm Infants (CMEPI) mittarin psykometrisiä ominaisuuksia, ja selvittää sosiodemografisten tekijöiden, lypsämisen käytäntöjen, rintamaidon riittävyyden, lypsämisen stressin, selviytymismenetelmien ja lypsämisessä pärjäämisen välisiä yhteyksiä.

Ensimmäisessä, laadullisessa vaiheessa selvitettiin äitien kokemuksia maidon lypsämisestä ja imetyksestä integroivan kirjallisuuskatsauksen avulla (n = 23 julkaisua) käyttäen temaattista analyysia sekä kuvailevalla laadullisella tutkimuksella (n = 130 äidin kertomusta) käyttäen induktiivista sisällönanalyysia. Selviytymisen käsite tunnistettiin keskeiseksi käsitteeksi analyysien kuluessa. Tämän johdosta analyysia jatkettiin tunnistamalla äitien maidon lypsämisessä käyttämiä selviytymismenetelmiä sekundaarianalyysissa. Molemmat aineistot analysoitiin käyttäen deduktiivista sisällönanalyysia. Transaktionaalista teoriaa stressistä ja selviytymisestä käytettiin teoreettisena viitekehyksenä.

Tuloksien mukaan maidon lypsäminen oli äideille tärkeä tapa osallistua vauvan hoitoon, toteuttaa äitiyttä ja luoda ja ylläpitää suhdetta vauvaan. Toisaalta lypsäminen nähtiin myös pakollisena tehtävänä, jotta imetys myöhemmin mahdollistuisi. Äidit kohtasivat monia haittatekijöitä lypsämisessä, kuten uupumusta, turhautumista, käytännön ongelmia, ongelmia johtuen äidin ja vauvan erosta sekä maidon riittävyyden ongelmia. Laadullisten tulosten mukaan lypsämisen stressaavuus ja koettu huono pärjääminen haittasivat lypsämistiheyden ylläpitoa. Tutkimuksessa löydettiin useita tunteiden hallintaan ja ongelmanratkaisuun kohdentuvia selviytymismenetelmiä.

Tutkimuksen toisessa, määrällisessä vaiheessa selviytymismenetelmät operationalisoitiin CMEPI mittariksi. Mittarin psykometrisia ominaisuuksia tutkittiin käyttäen sekä sairaalahoidossa olevien että kotiutuneiden keskosten äitien kyselyaineistoja (n = 174). Lisäksi mitattiin sairaalahoidossa olevien keskosten äitien (n = 129) sosiodemografisten ominaisuuksien, lypsämiskäytäntöjen, lypsämiseen liittyvän stressin, selviytymismenetelmien ja lypsämisessä pärjäämisen välisiä yhteyksiä käyttäen kahden muuttujan menetelmiä sekä monimuuttujamallinnuksia.

CMEPI mittari osoittautui hyväksyttävän validiksi ja reliaabeliksi uudeksi mittariksi. Mittari sisälsi viisi osa-mittaria: Loitontaminen, Aktiivisuus ja Opettelu, Hallitseminen, Mahdollistaminen ja Rajoittaminen sekä Positiivinen Ajattelu. Sosiodemografiset tekijät, lypsämiseen liittyvä stressi tai koettu pärjääminen eivät olleet yhteydessä lypsämistiheyteen. Äidit kokivat vain kohtalaista lypsämiseen liittyvää stressiä laktaation varhaisvaiheessa. Lypsämiseen liittyvä stressi, aikaisempi kokemus vastasyntyneiden teho-osastolta ja vauvan ikä olivat yhteydessä selviytymismenetelmien käyttöön. Selviytymismenetelmät olivat merkitsevä mediaatiotekijä lypsämiseen liittyvän stressin ja koetun pärjäämisen välillä.

Tulokset osoittavat, vastakkaisesti laadullisten tutkimusten löydöksiin nähden, että koettu pärjääminen lypsämisen kanssa ja lypsämisfrekvenssi eivät ole yhteydessä toisiinsa. Tukemalla äitien selviytymismenetelmiä ohjauksen keinoin ei ehkä voida vaikuttaa äitien lypsämistiheyteen, mutta se saattaa olla keino tukea äitien koettua pärjäämistä lypsämisessä.

Offering breast milk to preterm infants is one of the most important tasks for the mothers during the hospitalization in neonatal intensive care unit (NICU). Breast milk significantly decreases mortality and morbidity of preterm infants, and expressing breast milk enables mothers to become an essential part of the NICU team. The aim of the study’s first phase was to describe mothers’ experiences and coping strategies related to milk expression. In the second phase, the aim was to evaluate the psychometric properties of the developed Coping with Milk Expressing for Preterm Infant (CMEPI) scale, and to explore the associations of mothers’ and infants’ characteristics, milk expression practice, use of breast milk in NICU, expression-related stress, use of coping strategies, and managing with expressing.

First, in the qualitative phase, preterm infants’ mothers’ experiences of breast milk expressing were studied through an integrative review (n = 23 studies) using thematic analysis and through descriptive qualitative study (n = 130 mothers’ narratives) using inductive content analysis. The concept of coping was identified as a central concept during the analysis. Therefore the analysis proceeded to identify mothers’ expression-related coping strategies through secondary analysis of both datasets using deductive content analysis. The transactional theory of stress and coping was used as a theoretical framework.

The results suggested that expressing was an important way to contribute to the care, execute motherhood, and maintain connection with their infants for the mothers. Expressing was also seen as an obligatory task to achieve breastfeeding. Mothers confront several obstacles in expression, such as exhaustion, frustration, practical problems, mother-infant separation and insufficiency of milk supply. According to the qualitative findings, the increased expression-related stress and poor management of expressing were barriers to adequate expression frequency. Several emotion- and problem-focused expression-related coping strategies were found.

During the second, quantitative, phase, the coping strategies were operationalized into the CMEPI scale. The psychometric properties of the CMEPI scale were examined using data from NICU-hospitalized and NICU-graduated preterm infants’ mothers (n = 174). Furthermore, NICU-hospitalized preterm infants’ mothers’ (n = 129) sociodemographic characteristics, expression practices and expression–related stress, coping strategies, and managing with expression were measured using bivariate statistical tests and multivariate modelling.

The CMEPI scale showed acceptable validity and reliability for a newly developed scale. The scale consisted of five sub-scales: Alienating, Activity and Learning, Mastering, Facilitation and Delimitation, and Positive Thinking. Socio-demographic characteristics, expression-related stress or perceived management was not associated with expression frequency. Expressing was measured to be only moderately stressful for the mothers in the early phase of lactation. Expression-related stress, previous NICU experience and infant’s chronological age were predictors of use of coping strategies. The coping strategies significantly mediated the relationship between expression-related stress and managing.

The results suggest that, opposite to qualitative findings, subjective managing and expression frequency are unrelated issues. Supporting mothers’ coping strategies by counseling may not have an influence on expressing frequency, but can be an opportunity to support mothers’ managing with expression.