Masennustilan ja samanaikaisen päihdeongelman yhteys elämänlaatuun psykiatrisen erikoissairaanhoidon potilailla
Mattila, Netta (2018)
2018
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Degree Programme in Medicine
Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta - Faculty of Medicine and Life Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-01-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201801231101
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201801231101
Tiivistelmä
Masennustila eli depressio on huomattava kansanterveydellinen ongelma ja sairaustaakka yksilölle sen elämänlaatua heikentävän ominaisuuden vuoksi. Elämänlaadun mittaamisen merkitys hoidon vaikuttavuuden arvioinnissa on viime aikoina kasvanut; se mahdollistaa rajallisten resurssien todellisen hyvinvointivaikutusten arvioinnin.
Tavoitteena oli selvittää depression yhteyttä elämänlaadun muutoksiin erikoissairaanhoidon potilailla kuuden, 12 ja 24 kuukauden seurannassa, ja sitä, oliko yhteys samanlainen raittiilla ja päihdeongelmasta kärsivillä, ahdistuneisuushäiriöstä kärsivillä ja masennuslääkitystä saavilla.
Analysoitu aineisto Masennustalkoot II koottiin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelta viideltä alueelliselta psykiatriselta poliklinikalta ja yhdeltä sairaalaosastolta. Tutkittavia oli kaikkiaan 242; depression ja alkoholiongelman yhteissairastavuutta oli 99 tutkittavista. Tutkittavien elämänlaatua arvioitiin 15D-elämänlaatumittarilla, masennusoireita MADRS- ja BDI-pisteytyksellä ja päihdeongelmaa AUDIT-kyselyllä.
Masennuspisteiden ja 15D-elämänlaatupisteiden välillä oli merkittävä negatiivinen korrelaatio. Tutkittavien elämänlaatu parani seuranta- aikana. Alkoholinkäyttö ei yllättäen ollut yhteydessä heikentyneeseen elämänlaatuun. Ahdistuneisuushäiriö oli yhteydessä heikentyneeseen elämänlaatuun masennuspotilailla alkutilanteessa. Elämänlaatu oli hieman heikentynyt masennuslääkitystä saavilla, mikä todennäköisesti selittyy vaikeaasteisempien masennustilojen hoitolinjoilla.
Yhteenvetona tästä tutkimuksesta voidaan todeta masennuspotilaiden elämänlaadun paranevan seuranta-aikana. Ongelmajuomisen ja elämänlaadun heikkenemisen yhteyttä ei havaittu, mikä saattaa selittyä käytetyllä päihdeinterventiolla. Elämänlaadun mittaaminen on tärkeä osa hoidon vaikuttavuuden arviointia, sillä hyvä elämänlaatu ehkäisee uusien masennusjaksojen puhkeamista ja kasvattaa onnistuneen remission todennäköisyyttä.
Tavoitteena oli selvittää depression yhteyttä elämänlaadun muutoksiin erikoissairaanhoidon potilailla kuuden, 12 ja 24 kuukauden seurannassa, ja sitä, oliko yhteys samanlainen raittiilla ja päihdeongelmasta kärsivillä, ahdistuneisuushäiriöstä kärsivillä ja masennuslääkitystä saavilla.
Analysoitu aineisto Masennustalkoot II koottiin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelta viideltä alueelliselta psykiatriselta poliklinikalta ja yhdeltä sairaalaosastolta. Tutkittavia oli kaikkiaan 242; depression ja alkoholiongelman yhteissairastavuutta oli 99 tutkittavista. Tutkittavien elämänlaatua arvioitiin 15D-elämänlaatumittarilla, masennusoireita MADRS- ja BDI-pisteytyksellä ja päihdeongelmaa AUDIT-kyselyllä.
Masennuspisteiden ja 15D-elämänlaatupisteiden välillä oli merkittävä negatiivinen korrelaatio. Tutkittavien elämänlaatu parani seuranta- aikana. Alkoholinkäyttö ei yllättäen ollut yhteydessä heikentyneeseen elämänlaatuun. Ahdistuneisuushäiriö oli yhteydessä heikentyneeseen elämänlaatuun masennuspotilailla alkutilanteessa. Elämänlaatu oli hieman heikentynyt masennuslääkitystä saavilla, mikä todennäköisesti selittyy vaikeaasteisempien masennustilojen hoitolinjoilla.
Yhteenvetona tästä tutkimuksesta voidaan todeta masennuspotilaiden elämänlaadun paranevan seuranta-aikana. Ongelmajuomisen ja elämänlaadun heikkenemisen yhteyttä ei havaittu, mikä saattaa selittyä käytetyllä päihdeinterventiolla. Elämänlaadun mittaaminen on tärkeä osa hoidon vaikuttavuuden arviointia, sillä hyvä elämänlaatu ehkäisee uusien masennusjaksojen puhkeamista ja kasvattaa onnistuneen remission todennäköisyyttä.