Osaamiseen perustuva kasvu : elinikäinen oppiminen ja aikuiskoulutus Kataisen ja Sipilän hallitusohjelmissa
Nyblom, Liisa (2018)
Nyblom, Liisa
2018
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-01-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201801191082
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201801191082
Tiivistelmä
Kansainvälisen talouskehityksen vaikutukset ja muutokset toimintaympäristössä ja työelämässä edellyttävät kansalaisilta jatkuvaa oppimista ja sopeutumista. Elinikäinen oppiminen on julkisen keskustelun tarjoama ratkaisu muuttuvan yhteiskunnan ja kilpailutilanteen hallintaan. Aikuiskoulutus on osa elinikäistä oppimista; toisaalta usein elinikäisestä oppimisesta puhutaan aikuisten oppimisena. Jyrki Kataisen vuoden 2011 hallitusohjelma syntyi finanssikriisiä seuranneen taantuman aikana. Se pyrki tuomaan epävarmaan tilanteeseen vakautta ja talouskasvua Suomen kilpailukykyä parantamalla. Työurien pidentäminen oli yksi hallitusohjelman keskeisistä teemoista, mitä pyrittiin edistämään myös koulutuspoliittisin ratkaisuin. Laman pitkittyessä Juha Sipilän hallitus jatkoi vuonna 2015 hyvin samanlaisilla aiheilla korostaen työllisyyttä edistäviä toimia ja koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. Suomalaisten nosto maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä oli Kataisen ohjelman koulutuspolitiikan tavoite. Sipilän ohjelman visio oli vuoden 2025 Suomesta maana, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.
Tutkimuksessa perehdytään Kataisen ja Sipilän hallitusohjelmien ja opetus- ja kulttuuriministeriön keskeisten koulutuspolitiikkaa ohjaavien dokumenttien aikuiskoulutuspolitiikkaan systemaattisella laadullisella käsiteanalyysilla hyödyntäen kriittisen tulevaisuudentutkimuksen Causal Layered Analysis (CLA) -metodin kerroksellista lähestymistapaa. CLA avaa ongelman määrittelyjä ja ratkaisuja eri tietämisen tasoilla ja paljastaa taustalla vaikuttavat ajatusmallit ja maailmankuvat sekä myytit. Tutkielma pyrkii kuvaamaan, kuinka aikuiskoulutus ja elinikäinen oppiminen on määritelty keskeisissä koulutuspolitiikan dokumenteissa sekä millaisia käsitesiirtymiä ja siirtymien takana vaikuttavia arvoja dokumenteista on luettavissa.
Tutkimuksen alkuun on kerätty kasvatustieteen asiantuntijoiden ja hallinnon edustajien keskustelua aikuiskoulutuksesta ja elinikäisestä oppimisen käsitteestä. Tätä tausta- ja vertailukontekstia vasten lähdetään tunnistamaan keskeisistä hallitusohjelmadokumenteista käsitteellisiä siirtymiä, jotka ovat merkki myös ohjelmien välittämistä arvosiirtymistä.
Hallitusohjelmissa korostuu osaamisen tärkeys Suomen kilpailukyvyn kannalta. Osaavan työvoiman saaminen työmarkkinoille määrittää hallituksen elinikäisen oppimisen ja aikuiskoulutuksen alan toimenpiteitä. Puhe osaamisesta on syrjäyttämässä elinikäisen oppimisen ja aikuiskoulutuksen painotus on siirtymässä ammatilliseen aikuiskoulutukseen Laajan tietopohjan ja yleisten koulutusratkaisujen sijaan hallitusohjelmat korostavat työelämäosaamista ja yksilöllisiä koulutusratkaisuja. Näiden käsitesiirtymien taustalta paljastuu tutkimuksen keskeisenä käsitesiirtymänä ja tuloksena kilpailukyvyn, talouskasvun, työelämän taitojen ja sivistyksen välineellisen hyödyn arvostus.
Tutkimuksessa perehdytään Kataisen ja Sipilän hallitusohjelmien ja opetus- ja kulttuuriministeriön keskeisten koulutuspolitiikkaa ohjaavien dokumenttien aikuiskoulutuspolitiikkaan systemaattisella laadullisella käsiteanalyysilla hyödyntäen kriittisen tulevaisuudentutkimuksen Causal Layered Analysis (CLA) -metodin kerroksellista lähestymistapaa. CLA avaa ongelman määrittelyjä ja ratkaisuja eri tietämisen tasoilla ja paljastaa taustalla vaikuttavat ajatusmallit ja maailmankuvat sekä myytit. Tutkielma pyrkii kuvaamaan, kuinka aikuiskoulutus ja elinikäinen oppiminen on määritelty keskeisissä koulutuspolitiikan dokumenteissa sekä millaisia käsitesiirtymiä ja siirtymien takana vaikuttavia arvoja dokumenteista on luettavissa.
Tutkimuksen alkuun on kerätty kasvatustieteen asiantuntijoiden ja hallinnon edustajien keskustelua aikuiskoulutuksesta ja elinikäisestä oppimisen käsitteestä. Tätä tausta- ja vertailukontekstia vasten lähdetään tunnistamaan keskeisistä hallitusohjelmadokumenteista käsitteellisiä siirtymiä, jotka ovat merkki myös ohjelmien välittämistä arvosiirtymistä.
Hallitusohjelmissa korostuu osaamisen tärkeys Suomen kilpailukyvyn kannalta. Osaavan työvoiman saaminen työmarkkinoille määrittää hallituksen elinikäisen oppimisen ja aikuiskoulutuksen alan toimenpiteitä. Puhe osaamisesta on syrjäyttämässä elinikäisen oppimisen ja aikuiskoulutuksen painotus on siirtymässä ammatilliseen aikuiskoulutukseen Laajan tietopohjan ja yleisten koulutusratkaisujen sijaan hallitusohjelmat korostavat työelämäosaamista ja yksilöllisiä koulutusratkaisuja. Näiden käsitesiirtymien taustalta paljastuu tutkimuksen keskeisenä käsitesiirtymänä ja tuloksena kilpailukyvyn, talouskasvun, työelämän taitojen ja sivistyksen välineellisen hyödyn arvostus.