Älyverkko vertikaalisesti integroituneen sähköliiketoiminnan haastajana : Case Suomen sähköliiketoiminta
Patana, Aleksi (2018)
Patana, Aleksi
2018
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-01-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201801181071
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201801181071
Tiivistelmä
Tutkielmassa kuvataan ja analysoidaan älyverkkoteknologian murrospotentiaalia suhteutettuna Suomen nykyisen sähköliiketoiminnan vertikaalisesti integroituneeseen toimintalogiikkaan. Suomen sähköliiketoiminnan nykytilaa lähestytään hallinnollisen sääntelyn, sähköalan poliittisten paineiden sekä tyypillisten kuluttaja-asiakkaiden näkökulmasta. Tutkimustavoitteena on analysoida älyverkkoteknologian potentiaalia muokata Suomen sähköliiketoiminnan toimintalogiikkaa uudenlaiseksi alustataloudellisen kehityksen näkökulmasta.
Tutkielman kirjallisuusosiossa perehdytään aluksi toimialan kilpailustrategiaa käsittelevään kirjallisuuteen muun muassa toimialarakenteen, kilpailuvoimien, vertikaalisen integraation ja alalle tulon esteiden osalta. Toimialan kilpailustrategian kirjallisuutta tarkastellaan suhteessa arvontuotantolähtöisyyden, häiriyttävän murroksen ja alustatalouden kirjallisuuteen, kuvaten etenkin horisontaalisten murrospaineiden syntymistä vertikaalisesti integroituneelle alalle. Toimialan kilpailustrategiaa käsittelevää kirjallisuutta sovelletaan erityisesti vakiintuneen sähköliiketoiminnan kuvaamisessa, kun taas alustatalouden kirjallisuutta sovelletaan älyverkon kuvaamiseen.
Tutkielma on luonteeltaan kvalitatiivinen tapaustutkimus, joka kuvaa ja analysoi tutkittavaa ilmiötä valitussa tutkimusympäristössä eli Suomen sähköliiketoiminnan kokonaisuudessa. Aineisto on kerätty olemassa olevista sekundaarisista lähteistä, joita aihepiirin osalta on ollut saatavilla kattavasti.
Tutkielman tulosten pohjalta sähköalan regulaatio, energiapoliittiset paineet ja kuluttajien kasvavat vaatimukset synnyttävät muutospaineita nykyisen sähköliiketoiminnan toimintalogiikkaa kohtaan kaikilla sen vertikaalisesti integroituneilla osa-alueilla. Nämä muutospaineet ovat ajamassa Suomen sähkövoimajärjestelmää kohti rakenteellista muutosta. Älyverkkoteknologian kumulatiivinen yleistyminen voidaan arvioida todennäköiseksi Suomessa, etenkin Euroopan Unionin tukiessa ja edistäessä älyverkkoteknologisia ratkaisuja. Osittaista älyverkkoteknologian yleistymistä on tähän mennessä tapahtunut Suomessa muun muassa etäluettavien älymittareiden laajamittaisen käyttöönoton osalta. Älyverkkoteknologian tuottama horisontaalinen murros voidaan saatujen tutkimustulosten pohjalta todeta mahdolliseksi tulevaisuuden kehityssuunnaksi Suomen sähköliiketoiminnalle.
Tutkielman kirjallisuusosiossa perehdytään aluksi toimialan kilpailustrategiaa käsittelevään kirjallisuuteen muun muassa toimialarakenteen, kilpailuvoimien, vertikaalisen integraation ja alalle tulon esteiden osalta. Toimialan kilpailustrategian kirjallisuutta tarkastellaan suhteessa arvontuotantolähtöisyyden, häiriyttävän murroksen ja alustatalouden kirjallisuuteen, kuvaten etenkin horisontaalisten murrospaineiden syntymistä vertikaalisesti integroituneelle alalle. Toimialan kilpailustrategiaa käsittelevää kirjallisuutta sovelletaan erityisesti vakiintuneen sähköliiketoiminnan kuvaamisessa, kun taas alustatalouden kirjallisuutta sovelletaan älyverkon kuvaamiseen.
Tutkielma on luonteeltaan kvalitatiivinen tapaustutkimus, joka kuvaa ja analysoi tutkittavaa ilmiötä valitussa tutkimusympäristössä eli Suomen sähköliiketoiminnan kokonaisuudessa. Aineisto on kerätty olemassa olevista sekundaarisista lähteistä, joita aihepiirin osalta on ollut saatavilla kattavasti.
Tutkielman tulosten pohjalta sähköalan regulaatio, energiapoliittiset paineet ja kuluttajien kasvavat vaatimukset synnyttävät muutospaineita nykyisen sähköliiketoiminnan toimintalogiikkaa kohtaan kaikilla sen vertikaalisesti integroituneilla osa-alueilla. Nämä muutospaineet ovat ajamassa Suomen sähkövoimajärjestelmää kohti rakenteellista muutosta. Älyverkkoteknologian kumulatiivinen yleistyminen voidaan arvioida todennäköiseksi Suomessa, etenkin Euroopan Unionin tukiessa ja edistäessä älyverkkoteknologisia ratkaisuja. Osittaista älyverkkoteknologian yleistymistä on tähän mennessä tapahtunut Suomessa muun muassa etäluettavien älymittareiden laajamittaisen käyttöönoton osalta. Älyverkkoteknologian tuottama horisontaalinen murros voidaan saatujen tutkimustulosten pohjalta todeta mahdolliseksi tulevaisuuden kehityssuunnaksi Suomen sähköliiketoiminnalle.