Kestävää tulevaisuutta rakentamassa : miten Tampereen yliopiston luokanopettajakoulutus valmistaa opiskelijoita kestävän kehityksen käsittelyyn alakoulussa?
Lausvaara, Katariina; Penttala, Maisa (2018)
Lausvaara, Katariina
Penttala, Maisa
2018
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-01-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201801151051
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201801151051
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella, miten Tampereen yliopiston luokanopettajakoulutuksessa tuetaan kestävään kehitykseen liittyvän asiantuntijuuden rakentumista opiskelijoiden näkökulmasta. Tutkimuksessa keskitytään opiskelijoiden käsityksiin kestävästä kehityksestä, opettajankoulutuksesta sekä näiden välisistä jännitteistä. Peruskoulun opettajalla on velvollisuus kasvattaa ja ohjata oppilaitaan kestävään elämäntapaan. Tämä edellyttää luokanopettajalta monialaista osaamista sekä omien arvojen ja asenteiden kriittistä tarkastelua. Kestävän kehityksen tulisi olla kiinteänä osana kaikkea koulun toimintaa.
Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena ja fenomenografisella tutkimusotteella, jossa kiinnostuksenkohteena ovat tutkittavien käsitykset. Tutkimuskohteena olivat Tampereen yliopistossa kandidaattivaiheessa opintojaan suorittavat luokanopettajaopiskelijat. Aineisto kerättiin eläytymismenetelmällä kevään 2017 aikana, opintoihin pakollisena kuuluvan draamakurssin yhteydessä. Aineisto kattaa 28 eläytymismenetelmäkertomusta, joita on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Taustoittavana asiakirjana tutkimuksessa avataan myös Tampereen yliopiston kandidaattivaiheen opetussuunnitelmaa.
Tutkimustulokset viittaavat siihen, ettei kestävän kehityksen integroiminen osaksi luokanopettajakoulutusta ole täysin onnistunut Tampereen yliopistossa. Luokanopettajaopiskelijat kokevat kestävän kehityksen tärkeäksi aiheeksi, mutta liittävät sen käsittelyyn kielteisiä mielikuvia. Aiheen käsittelyä kaivattaisiin lähtökohtaisesti enemmän ja kurssin toteutustapojen tulisi olla monipuolisia ja riittävän käytännönläheisiä. Opiskelijat nostivat esiin myös osallisuuden kokemukset vastauksissaan. Tutkimus antaa vihjeitä siitä, etteivät opiskelijat koe itseään tasavertaisina toimijoina yliopistoyhteisössään.
Tampereen yliopiston luokanopettajakoulutus ei tällä hetkellä tarjoa riittäviä valmiuksia kestävän kehityksen käsittelyyn työelämässä. Jotta kestävä kehitys voisi aidosti toteutua kouluissa, vaaditaan siihen sitoutumista myös opettajankoulutuslaitoksilta. Sitoutuminen kestävään tulevaisuuteen edellyttää kestävän kehityksen periaatteiden ulottamista paitsi kirjoitettuun opetussuunnitelmaan, myös yksikön toimintakulttuuriin niin opetuksen sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Yliopistot päättävät autonomisina yksiköinä itse opetussuunnitelmistaan. Tampereen yliopistossa askeleita kohti kestävämpää luokanopettajakoulutusta voitaisiin ottaa huomioimalla kestävä kehitys aiempaa painokkaammin käsillä olevassa opetussuunnitelmauudistuksessa. Tämän lisäksi kestävän kehityksen didaktikon saaminen tiedekuntaan antaisi tarpeellisen viestin aiheen tärkeydestä ja auttaisi integroimaan kestävää kehitystä laadukkaasti osaksi kurssisisältöjä.
Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena ja fenomenografisella tutkimusotteella, jossa kiinnostuksenkohteena ovat tutkittavien käsitykset. Tutkimuskohteena olivat Tampereen yliopistossa kandidaattivaiheessa opintojaan suorittavat luokanopettajaopiskelijat. Aineisto kerättiin eläytymismenetelmällä kevään 2017 aikana, opintoihin pakollisena kuuluvan draamakurssin yhteydessä. Aineisto kattaa 28 eläytymismenetelmäkertomusta, joita on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Taustoittavana asiakirjana tutkimuksessa avataan myös Tampereen yliopiston kandidaattivaiheen opetussuunnitelmaa.
Tutkimustulokset viittaavat siihen, ettei kestävän kehityksen integroiminen osaksi luokanopettajakoulutusta ole täysin onnistunut Tampereen yliopistossa. Luokanopettajaopiskelijat kokevat kestävän kehityksen tärkeäksi aiheeksi, mutta liittävät sen käsittelyyn kielteisiä mielikuvia. Aiheen käsittelyä kaivattaisiin lähtökohtaisesti enemmän ja kurssin toteutustapojen tulisi olla monipuolisia ja riittävän käytännönläheisiä. Opiskelijat nostivat esiin myös osallisuuden kokemukset vastauksissaan. Tutkimus antaa vihjeitä siitä, etteivät opiskelijat koe itseään tasavertaisina toimijoina yliopistoyhteisössään.
Tampereen yliopiston luokanopettajakoulutus ei tällä hetkellä tarjoa riittäviä valmiuksia kestävän kehityksen käsittelyyn työelämässä. Jotta kestävä kehitys voisi aidosti toteutua kouluissa, vaaditaan siihen sitoutumista myös opettajankoulutuslaitoksilta. Sitoutuminen kestävään tulevaisuuteen edellyttää kestävän kehityksen periaatteiden ulottamista paitsi kirjoitettuun opetussuunnitelmaan, myös yksikön toimintakulttuuriin niin opetuksen sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Yliopistot päättävät autonomisina yksiköinä itse opetussuunnitelmistaan. Tampereen yliopistossa askeleita kohti kestävämpää luokanopettajakoulutusta voitaisiin ottaa huomioimalla kestävä kehitys aiempaa painokkaammin käsillä olevassa opetussuunnitelmauudistuksessa. Tämän lisäksi kestävän kehityksen didaktikon saaminen tiedekuntaan antaisi tarpeellisen viestin aiheen tärkeydestä ja auttaisi integroimaan kestävää kehitystä laadukkaasti osaksi kurssisisältöjä.