"Et ei esimerkiks Juha Tapio kauheesti kerro mistään salaliitoista ja arkussa runkkaajista, jotka pyörii seurapiireissä..." Identiteetin venyttämisen pedagogiikkaa : rap-työpajaohjaajien käsityksiä hiphop-kulttuurista ja rapista sekä ohjaajan roolistaan erilaisissa ryhmissä
Kinnunen, Kaisu (2017)
Kinnunen, Kaisu
2017
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-12-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201801111044
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201801111044
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää rap-työpajaohjaajien käsityksiä hiphop-kulttuurista ja rapista sekä roolistaan ohjaajana rap-työpajoissa. Tarkoituksena oli myös selvittää, miten kriittis-sosiaalipedagogisen toiminnan ohjaus näkyy rap-työpajaohjaajien käsityksissä hiphop-kulttuurista, rapista ja roolistaan ohjaajana. Rap-työpajatoiminta on koko ajan lisääntymässä, mutta Suomessa ei ole olemassa formaalia koulutusta tai instituutioita, joissa voisi kouluttautua tai opiskella rapin opettamista tai ohjaamista.
Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa aineistonkeruumenetelmänä on käytetty haastattelua. Tutkimukseen on haastateltu puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla viittä rap-työpajaohjaajaa, jotka ovat ohjanneet tai ohjaavat erilaisissa ryhmissä ja ympäristöissä rap-työpajoja. Teoreettinen viitekehys tutkimuksessa rakentuu brasilialaisen kasvatusfilosofi Paulo Freiren pääteokseen Sorrettujen pedagogiikka (1970). Sorrettujen pedagogiikan pohjalta tutkimuksessa hahmotellaan kriittisen pedagogiikan ja sosiaalipedagogiikan käsitteitä sekä kriittis-sosiaalipedagogista toiminnan ohjausta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys osoittaa sen, että hiphop-kulttuurilla ja rapilla on paljon yhtäläisyyksiä kriittisen pedagogiikan sekä sosiaalipedagogiikan kanssa.
Saadut tutkimustulokset osoittivat, että rap-työpajaohjaajat näkevät hiphop-kulttuurin ja rapin aktiivisena toimijuutena eli ’tee se itse -meininkinä’, vapautena ilmaista itseään sekä väylänä esittää kritiikkiä ja levittää tietoa. Esille nousi myös rapin terapeuttisuus eli rap-työpajojen ohjaajat näkevät rapin myös terapeuttisena itseilmaisun muotona. Kriittis-sosiaalipedagoginen toiminnan ohjaus näkyy ohjaajan roolissa rap-työpajaohjaajien mukaan rap-työpajaan osallistujan vapaaseen itsensä ilmaisuun kannustamisena sekä tasavertaisuuteen pyrkimisenä osallistujan kanssa. Tutkimustuloksissa nousi esille myös rap-työpajaohjaajien kuvailu ohjaajan roolista ns. herättelijänä, joka pyrkii herättelemään ja ohjaamaan rap-työpajaan osallistujaa kohti omaa ajattelua ja oppimista.
Tutkimustuloksista nousi esille myös hiphop-kulttuurin monimuotoisuus. Hiphop-kulttuuri ei ole välttämättä kovin suvaitsevainen kulttuuri ja kulttuurin sisällä saattaa olla edustettuna myös hyvin erilaisia arvoja sekä kapeita ja ahtaita sukupuolirooleja.
Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa aineistonkeruumenetelmänä on käytetty haastattelua. Tutkimukseen on haastateltu puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla viittä rap-työpajaohjaajaa, jotka ovat ohjanneet tai ohjaavat erilaisissa ryhmissä ja ympäristöissä rap-työpajoja. Teoreettinen viitekehys tutkimuksessa rakentuu brasilialaisen kasvatusfilosofi Paulo Freiren pääteokseen Sorrettujen pedagogiikka (1970). Sorrettujen pedagogiikan pohjalta tutkimuksessa hahmotellaan kriittisen pedagogiikan ja sosiaalipedagogiikan käsitteitä sekä kriittis-sosiaalipedagogista toiminnan ohjausta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys osoittaa sen, että hiphop-kulttuurilla ja rapilla on paljon yhtäläisyyksiä kriittisen pedagogiikan sekä sosiaalipedagogiikan kanssa.
Saadut tutkimustulokset osoittivat, että rap-työpajaohjaajat näkevät hiphop-kulttuurin ja rapin aktiivisena toimijuutena eli ’tee se itse -meininkinä’, vapautena ilmaista itseään sekä väylänä esittää kritiikkiä ja levittää tietoa. Esille nousi myös rapin terapeuttisuus eli rap-työpajojen ohjaajat näkevät rapin myös terapeuttisena itseilmaisun muotona. Kriittis-sosiaalipedagoginen toiminnan ohjaus näkyy ohjaajan roolissa rap-työpajaohjaajien mukaan rap-työpajaan osallistujan vapaaseen itsensä ilmaisuun kannustamisena sekä tasavertaisuuteen pyrkimisenä osallistujan kanssa. Tutkimustuloksissa nousi esille myös rap-työpajaohjaajien kuvailu ohjaajan roolista ns. herättelijänä, joka pyrkii herättelemään ja ohjaamaan rap-työpajaan osallistujaa kohti omaa ajattelua ja oppimista.
Tutkimustuloksista nousi esille myös hiphop-kulttuurin monimuotoisuus. Hiphop-kulttuuri ei ole välttämättä kovin suvaitsevainen kulttuuri ja kulttuurin sisällä saattaa olla edustettuna myös hyvin erilaisia arvoja sekä kapeita ja ahtaita sukupuolirooleja.