Luokanopettajaksi pyrkivien perhetaustan ja harrastuneisuuden yhteys opiskelupaikan saavuttamiseen

Abstract

Suomalaisten lasten ja nuorten tasa-arvoiset opiskelumahdollisuudet ovat olleet julkisuudessa esillä vilkkaasti keväällä 2017. Lausunnot korkeakoulutuksen pääsykoeuudistuksista sekä tutkimukset perhetaustan vaikutuksista koulumenestykseen kertovat tutkijoiden mukaan luokkayhteiskunnan paluusta sekä kuvastavat oppilaiden ja opiskelijoiden sosioekonomisten erojen kasvua kaikilla koulutusasteilla.

Tämä tutkimus tarkastelee koulutuksellista tasa-arvoisuutta luokanopettajaopiskelijoiksi pyrkivien perhetaustan sekä harrastuneisuuden osalta. Tavoitteena oli selvittää, ovatko eri yhteiskuntaluokista tulevat luokanopettajaopiskelijaksi pyrkivät hakijat eriarvoisessa asemassa tarkastellessa sisäänpääsyä sekä harrastuneisuutta. Tutkimuksen teoreettinen tausta sisältää Bourdieun yhteiskuntaluokka-ajattelun ja harrastuneisuuden käsitteen lisäksi osuudet tasaarvoajatusta kannattavan peruskoulun synnystä ja tasa-arvoisesta yliopisto-opiskelusta sekä muutosta tuoneen uusliberalismin periaatteista.

Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty kesäkuussa 2011 Hämeenlinnan ja kesäkuussa 2016 Tampereen opettajakoulutuslaitokseen pyrkineiltä, toiseen vaiheeseen päässeiltä hakijoilta kyselylomakkeella. Tutkimuksessa on hyödynnetty epäparametrisia, määrällisiä menetelmiä muuttujia tarkastellessa sekä vertaillessa.

Tutkimuksessa tarkastellaan ensin aineistossa havaittuja osuuksia ja laajennetaan näkemystä avaamalla tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä. Tutkimustulos yhteiskuntaluokan ja koulutuspaikan yhteydestä oli yhtenäinen aiempien tutkimustulosten kanssa. Ylempien yhteiskuntaluokkien pyrkijät pääsivät todennäköisemmin luokanopettajakoulutukseen kuin alempien yhteiskuntaluokkien hakijat. Yhteiskuntaluokan ja harrastuneisuuden välillä ei ilmennyt tutkimuksessa tilastollista yhteyttä, joka ei ole yhtenevä tulos aiempien tutkimusten tulosten kanssa