Mental health among Somali origin migrants in Finland : Considerations for depressive symptom manifestation, causal attributions of mental health problems, and psychiatric assessment

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin Suomessa asuvien somalialaistaustaisten maahanmuuttajien masennusoireita ja käsityksiä mielenterveysongelmien syistä. Lisäksi tavoitteena oli selvittää aikaisemmissa tutkimuksissa raportoituja eroja masennus- ja somatisaatio-oireiden ilmenemisessä eri sosiokulttuurisissa ryhmissä analysoimalla, miten mielenterveyskäsitykset ja vaikeudet tunteiden käsittelyssä (aleksitymia) olivat yhteydessä raportoituihin oireisiin. Tutkimuksessa analysoitiin myös, miten masennusta, ahdistusta ja somatisaatiota mittaavat psykiatriset kyselylomakkeet toimivat somalialaistaustaisten aikuisten parissa ja saadaanko näiden kyselylomakkeiden avulla luotettavaa tietoa heidän mielenterveydestään.

Tutkimuksessa käytettiin kolmea tutkimusaineistoa. Käsityksiä mielenterveysongelmien syistä analysoitiin 128 ikääntyneen (yli 50-vuotiaan) somalialaistaustaisen parissa. Masennusoireiden ilmenemistä tutkittiin vertailemalla näitä 128 somalialaistaustaista ja 128 suomalaistaustaista yli 50-vuotiasta aikuista (Terveys 2000 –aineisto). Masennus-, ahdistus- ja somatisaatiokyselyiden luotettavuutta vertailtiin yhteensä 1 356 somalialais-, venäläis- ja kurditaustaisten aikuisten (18-64 vuotta) parissa (Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen Maamu-aineisto).

Tulokset osoittivat, että sekä somalialais- että suomalaistaustaisilla oli enemmän somaattis-affektiivisia masennusoireita (esim. unettomuus ja huono ruokahalu) kuin kognitiivisia masennusoireita (esim. syyllisyyden tunteet ja itsesyytökset) ja että naiset raportoivat miehiä enemmän masennusoireita molemmissa ryhmissä. Tulokset osoittivat, että tunteiden käsittelyn vaikeudet (aleksitymia) olivat samantapaisesti yhteydessä somatisaatio-oireisiin sekä somalialais- että suomalaistaustaisten keskuudessa, kun taas tunteiden käsittelyvaikeuksien ja masennusoireiden välinen yhteys oli vahvempi suomalaisten kuin somalialaisten parissa. Ikääntyneet somalialaistaustaiset selittivät mielenterveysongelmia vaikeilla elämänkokemuksilla, kuten sodalla ja köyhyydellä, sekä sosiaalisilla ja uskonnollisilla tekijöillä, kuten yksinäisyydellä ja jinn hengillä. Naiset ja miehet sekä mielenterveysdiagnoosin saaneet painottivat eri selityksiä mielenterveysongelmien synnyssä. Mielenterveyskäsitykset eivät vaihdelleet Suomessa oloajan, Suomen kansalaisuuden tai suomen kielen taidon mukaan. Lisäksi tulokset osoittivat, että mielenterveyskäsitykset voivat olla yhteydessä masennusoireisiin somalialaistaustaisten parissa: ne osallistujista jotka selittivät mielenterveysongelmia vaikeilla elämänkokemuksilla (esim. sota) ilmaisivat vähemmän kognitiivisia masennusoireita (esim. syyllisyys) kuin muut. Tutkitut psykiatriset kyselylomakkeet eivät mitanneet masennusta, ahdistusta ja somatisaatiota luotettavalla tavalla somalialais-, venäläis- ja kurditaustaisten parissa ja näiden oireiden jakaminen teoreettisiin kategorioihin masennus, ahdistus ja somatisaatio ei saanut tukea. Sen sijaan oireet olivat päällekkäisiä ja oireiden väliset yhteydet olivat erilaisia jokaisessa ryhmässä viitaten sosiokulttuurisiin eroihin mielenterveysoireissa. Väitöskirjassa pohditaan, miten masennusoireet vaihtelevat suhteessa kulttuurisiin ja sosiodemografisiin tekijöihin sekä miten mielenterveyttä tulisi arvioida monikulttuurisissa konteksteissa.

This dissertation examined Somali origin migrants’ depressive symptoms and their perceived causes of mental health problems (i.e., causal attributions of mental health problems). Further, in order to gain understanding of what factors might explain previously reported differences in somatization and depressive symptom manifestation between different sociocultural groups, difficulties in emotional processing (alexithymia) and perceived causes of mental health problems were analyzed in relation to symptom manifestation. The validity of two commonly used psychiatric questionnaires, measuring depression, anxiety, and somatization, was analyzed in order to evaluate whether these questionnaires provide reliable insights into mental health among Finnish Somalis. The research setting involved three study samples. Perceived causes of mental health problems were examined among 128 older (i.e., over 50 years old) Somali origin migrants. Further, depressive symptom manifestation and difficulties in emotional processing (alexithymia) were analyzed comparing these older Somali origin migrants with 128 matched-pair Finnish-born individuals (Health 2000 study). The validity of depression, anxiety, and somatization questionnaires was compared in a population sample of a total of 1,356 Somali, Russian, and Kurdish origin migrants between the ages of 18 and 64 years (Maamu study of the National Institute of Health and Welfare).

Results showed that both Somalis and Finns manifested more somatic-affective depressive symptoms (e.g., insomnia and poor appetite) than cognitive depressive symptoms (e.g., feelings of guilt and self-blame), and that women in both groups reported higher overall levels of depression than men. Further, the results revealed that individual difficulties in emotional processing (alexithymia) were similarly associated with somatization symptoms among Somalis and Finns, whereas the association between emotional processing difficulties and depressive symptoms was stronger among Finns than Somalis. The older Somali origin migrants explained mental health problems through stressful life experiences, such as war and poverty, and socioreligious causes, such as loneliness and jinn spirits. Women, men, and individuals with personal experiences of mental health problems emphasized different such causes. The perceived causes of mental health problems did not vary according to how long the individuals had lived in Finland, whether they had Finnish nationality or not, or proficiency in the Finnish language. The results indicated that perceived causes of mental health problems may shape depressive symptoms among older Somalis: individuals who explained mental health problems through life experiences (e.g., war) manifested fewer cognitive depressive symptoms (e.g., guilt) than others. Finally, the examined psychiatric questionnaires did not measure depression, anxiety, and somatization in a valid way among Somali, Russian, and Kurdish origin migrants, and the division of these symptoms into the theoretical categories of depression, anxiety, and somatization was not sustained. Instead, symptoms overlapped and co-varied in unique ways in all three migrant groups, suggesting sociocultural differences in mental health. The results are discussed in relation to cross-cultural and sociodemographic variation in depressive symptoms, and psychiatric assessment in multicultural contexts.